Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Reaaliaikainen lause ja muu lausuma > Prosessilauseen kieliopillistumia > Alkuun lohkeava syntaktinen etiäinen > § 1019 Mihin etiäistä käytetään

§ 1019 Mihin etiäistä käytetään

Lohkeaman yhtenä tehtävänä on nostaa esiin puheenaihe, jota seuraavassa lauseessa aletaan käsitellä. Informaation kulun kannalta on konstruktion motivaatioksi esitetty, että puheessa pyritään välttämään informaation liiallista pakkaamista yksinkertaiseen lauseeseen. Liian täyden lauseen voi välttää sijoittamalla osan lauseeseen kuuluvasta leksikaalisesta informaatiosta erilliseen lausekkeeseen. Näin tapahtuu erityisesti, jos NP on kompleksinen (a). Erilleen nostettu puheenaihe voi olla myös tyylikeino (b).

(a)
Tää työhön liittyvä jaksaminen, se on aika paradoksaalinen asia. (P) | Julkaistujen kirjoitettujen artikkelien määrä (.) se kasvoi valtavasti. (P) | Tällaisten suurten kokoomateosten laatiminen, se ei ole heidän intresseissään. (P)
(b)
Pekan silmissä oli katkenneita verisuonia. Kai se oli ponnistanut kanssa, se sanoo ihailevasti. – Mutta vaimo, se oli nähnyt sahanterälaitaa. (k) | Elämä, se oli kummallista, niin ajattelin, muistan sen. (k) | Ja lumisade, se on jälleen sakenemassa Lahden maisemissa. (TV)

Relatiivilause aiheuttaa sen, että subjektilausekkeen edussana joutuu etäälle finiittiverbistä (c). Lohkeama mahdollistaa tällöin pronominisubjektin ja finiittiverbin esiintymisen vierekkäin.

(c)
Näitä tyyppejä, jotka kohdistavat vihansa naistutkimukseen, niitä piisaa. (E) | Ne taidot joita tarvitaan elämän varrella ne tulevat muuttumaan. (P) | – – et sit se semmonen taas tommonen rokimpi osasto on kuitenkin sillon illemmalla ja sitte ne ihmisetki jotka haluu niinku sitä kuulla ni mä olettaisin et ne tulee sit paremmin sillon. (p)

Kahdessa tapauksessa lohkeamarakenne on ominainen lähinnä kirjoitetulle kielelle. Yhdyslauseen alkuisen itsenäisen relatiivilauseen pronomini ja jäljessä seuraavan hallitsevan lauseen pronomini ovat samaviitteiset, jolloin yhdyslause muodostaa alkuun lohkeavan rakenteen; etiäisenä on koko relatiivilause (d). Subjektina tai objektina oleva interrogatiivilausekin voi sijoittua hallitsevan lauseen alkuun; tällöin siihen viitataan hallitsevassa lauseessa pronominilla (e) (» § 1169).

(d)
Jolla on muutakin tekemistä, sen on tyydyttävä fragmentteihin. (k) | Mikä on totta, mikä psyyken tepposia, sen lukija saa ratkaista. (l) | Kuka tuli ekana ni se voitti. (p)
(e)
Antaako vesioikeus rakentamisluvan, se on toinen asia. (l) | Onko korotusprosentti yksi, kaksi vai jotain muuta, se selviää, kun asia tulee ajankohtaiseksi, Hemilä totesi. (l) | Tuleeko Tanyasta tähti, sen päättää kuitenkin yleisö. (l) | Tapahtuuko se tämän nelikymppisen miehen elinaikana vai myöhemmin, sitä en tiedä. (l)

Puheessa lohkeamasta voi muodostaa kysyvän ilmauksen liittämällä kysymyspartikkelin entä(s) etiäiseen ja kysymysliitteen ‑kO lauseen muotoiseen osaan (f).

(f)
No entäs sitte tommonen ku solarium ni tekee se pahaa. (P)

Huom. Lohkeama ei välttämättä sisällä kontekstissaan täysin uutta informaatiota, vaan sillä voidaan nostaa uudestaan esille jokin puheenaihe, jota ei vähään aikaan ole nimeltä mainittu, taikka muuttaa näkökulmaa aiempaan puheenaiheeseen (ks. pykälän 1018 esimerkkejä a–d). Vaihdos puheenaiheesta toiseen voi tapahtua sujuvasti yhden ja saman lausuman kuluessa, kuten seuraavassa esimerkissä, jossa puhuja siirtyy töitänsä lueteltuaan varsinaiseen, puhelussa jo esillä olleeseen aiheeseen, eräretkeen valmistautumiseen.

 
Jeh, tuota (.) määki tuossa (.) kirjotellu sitä (.) mull on aamulla kaheksalta tällit et (.) yhen veijarin kanssa ja, mä oon sitä tehny tuossa sivussa ja sitte (.) noita kamoja en mä niitä pakkaa ennen ku huomenna vast (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Yleistä

Lause lauseen jäsenenä

Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä

Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä

Relatiivilauseet

Kuin-rakenteet

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot