Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus > § 1409 Luontainen ja tunnistettavuuteen perustuva määräisyys

§ 1409 Luontainen ja tunnistettavuuteen perustuva määräisyys

Substantiivilauseke on määräinen eli definiittinen, kun sen tarkoite on puhujan ja puhuteltavan tunnistettavissa eli erotettavissa muista vastaavista. Epämääräisen eli indefiniittisen NP:n tarkoite esitetään sellaisena, jota puhuteltavan ei oleteta pystyvän tunnistamaan. Persoona- tai demonstratiivipronominista koostuva NP kuten minä, te, se tai nuo on luontaisesti määräinen, indefiniittisestä kvanttoripronominista koostuva NP kuten joku kirjailija, muutama virhe, moni, kuka tahansa taas luontaisesti epämääräinen tai määräisyydeltään irrelevantti. Määräisyyttä osoitetaan etenkin puhutussa kielessä tarkenteilla (» § 14101417). Tarkenteettoman NP:n tunnistettavuus on pääteltävissä kontekstista tai se on tulkinnan kannalta irrelevanttia (» § 14191420). Jaollistarkoitteisen NP:n määräisyyden tulkintaan vaikuttaa eräissä yhteyksissä sen sijamuoto (» § 14211422).

Määräisyys voi perustua tarkoitteen tunnettuuteen tai tuttuuteen, mutta se ei edellytä puhujalta eikä puhuteltavalta tarkoitteen, esim. henkilön, tuntemista: Joku on pihistänyt minulta maitoa. Se roisto ei ole edes viitsinyt jättää lappua. Olennaista on tarkoitteen riittävä tunnistettavuus tilanteessa: kun on kerrottu, että maitoa on pihistetty, pihistäjä on tästä asiasta puhumista varten riittävästi tunnistettava. Keskustelussa on useimmiten relevanttia puheena olevien henkilöiden tunnistaminen. Tästä syystä myös henkilönnimet, jotka tarkenteettomina käsitetään luonnostaan määräisiksi, voidaan haluttaessa osoittaa tarkenteilla epämääräisiksi, kuten yks Pepe, joku Kaisa. Tällöin puhuja olettaa, ettei puhuteltava tunnista tai hänen ei tarvitse tunnistaa henkilöä (» § 1412).

Kontekstista riippumatta tunnistettavia ovat tarkoitteet, joita ymmärretään olevan vain yksi kerrallaan. Määräisiksi ymmärretäänkin ainutkertaisuutta ilmaisevan määritteen sisältävät NP:t kuten ainoa kilpailija, ensimmäinen opettaja, kolmas vuosi (» § 1415). Luontaisesti määräisiä ovat myös esim. aurinko, kuu ja maapallo. Määräisyyttä osoittaa lisäksi genetiivimäärite tai possessiivisuffiksi, etenkin jos kyseisenlaisia tarkoitteita on omistajalla yleensä vain yksi (talvitakkini, Jaanan ehdotus), tilanteittain muutenkin (mun kaveri).

Huom. 1. Numeraalin sisältävä NP kuten neljä turistia on tavallisesti epämääräinen, mutta sellaisella voidaan viitata myös puheena oleviin. Tätä eroa osoittaa normitetussa yleiskielessä verbin kongruenssi, kun lukusana on subjektissa: Neljä turistia loukkaantui (indefiniittinen), Neljä turistia loukkaantuivat (definiittinen) (» § 1276).

Huom. 2. Tarkenteet, jotka ovat painottomampia kuin pääsanansa, ovat verrattavissa artikkeleihin, esim. Älä ota sitä kuppia (» § 1418). Painollinen tarkenne taas kontrastoi NP:n tarkoitteen toisiin vastaavanlaisiin. Silloin NP voi olla mm. kiellon fokuksena siten, että kiellon ymmärretään pätevän juuri kyseiseen tarkoitteeseen mutta ei muihin samanlaisiin: Älä ota sitä kuppia [saat ottaa jonkin toisen kupin].

Painotus voi erottaa myös sanan yksi numeraali- ja tarkennetulkinnan: sanottaessa Mä kerron sulle yhen jutun juttujen lukumäärä on yksi, mutta painotusta Mä kerron sulle yhen jutun käytetään jutun esittelyyn.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Yleistä

Lauseen nominaalisia ellipsejä

Lauseen verbiosan ellipsejä

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot