Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Tilanneviitteisyys > § 1439 Pronominin tulkintapohjana tilanne

§ 1439 Pronominin tulkintapohjana tilanne

Sekä puhutussa että kirjoitetussa tekstissä pronomineilla se ja tämä voidaan viitata asiaintilaan, joka on tavalla tai toisella puhetilanteessa ilmeinen tai jota on käsitelty kokonaisessa lauseessa tai sitä laajemmassakin tekstijaksossa. Edeltävä konteksti luo tulkintapohjan, jonka perusteella pronominin merkitys määräytyy. Tulkintaa tukee paitsi edeltävä tilannekuvaus myös se, millaisessa lauseessa itse pronomini esiintyy (» § 1424). Tällaista suhdetta anaforisen pronominin ja sitä edeltävän asiaintilan kuvauksen välillä kutsutaan tilanneviittaukseksi.

Asiayhteydestä ei silti ole aina yksiselitteisesti pääteltävissä, onko puheena oliotarkoite vai koko tapahtuma tai tilanne (a). Laajahkokin kuvaus voi hahmotella tilanteen, johon pronominilla viitataan (b).

(a)
Työtä tehdään, koska se on mukavaa. (L) [työ ~ työn tekeminen] | Iltapäivällä etelästä päin lähestyi moottorivene. Aulis huomasi sen saunarannasta. (k) [veneen ~ veneen lähestymisen]
(b)
John Grishamin juristiromaaneissakin nämä nuoret (.) kokelaat sitten raataa kahdeksankymmenen tunnin tviikkoa jossakin isossa lakifirmassa päästäkseen (.) nelkytvuotiaana määräämään vaihtosuhteensa ehdoista määräämään mitä töitä ottavat hoitaakseen ja pelatakseen suurimman osan ajastaan golfia Floridassa. Niin mä en sano että tämä olis minun hyvä elämäni mutta tuota yhtäkaikki (.) pyrkimys on johonkin vapaampaan tilaan ja pakkotyöstä pois ja. (TV; Etelämäki 2006)

Tilanneviitteisissä tapauksissa tulkinnan pohjana ei siis ole lause tai muu selvästi rajattava syntaktinen kokonaisuus. Kyseessä on pronominin ja edeltävän tekstijakson välinen semanttinen suhde; edeltävällä lauseella, lauseen osalla tai tekstijaksolla kuvattu tilanne on se, johon pronominilla viitataan. Tulkintaa tukee lisäksi sen lauseen predikaattiverbi, jossa anaforinen pronomini sijaitsee. Siinä on esim. verbi, joka sallii toiseksi argumentikseen proposition: johtua, kelvata, paljastaa, tietää, viitata (c).

(c)
Ovatko kansanedustajat vapaaehtoisesti luovuttamassa lainsäädäntövaltansa Brysseliin? Siihen [vapaaehtoiseen lainsäädäntövallan luovuttamiseen] viittaavat ne tiedot, joita tekijänoikeuslain uudistusesityksen käsittelystä eduskunnasta on kantautunut. (l) | En mä niin lujaa voi lyödä ketään ihmistä että se [miten minä jaksan lyödä] tuntuis. (p) | Puhakka oli toivonut, että Skopin osalta olisi löytynyt ratkaisu, ”jolla pankin kannattava toiminta olisi voitu turvata”. Siinä ei kuitenkaan onnistuttu vallitsevassa markkinatilanteessa. (l)

Esimerkki (d) havainnollistaa, miten pronominin tulkintapohja on nimenomaan semanttinen kokonaisuus. Edellisessä lauseessa on elliptinen ilmaus, jonka merkitys puolestaan täydentyy sitä edeltävästä tekstistä.

(d)
Olennaista on, ettei se väki, joka tehdassaleista rationalisoidaan pois, tule työllistymään näihin uusiin studioammatteihin – ehkä joskus heidän lapsensa, mutta siihen [lasten työllistymiseen] menee aikaa. (l)

Huom. Tässä luvussa tilanneviitteiseksi kutsutusta ilmiöstä on käytetty monia muitakin nimityksiä. Vanhastaan on puhuttu pronominin lausekorrelaatista; toisaalta on merkitystä korostaen sanottu, että pronominilla viitataan propositioon eikä oliotarkoitteeseen. Tunnetuin lienee Lyonsin (1977) käyttämä nimitys (epäpuhdas) diskurssideiksis, jonka hän pitää erillään tyypillisestä anaforisesta suhteesta (ks. esim. Fraurud 1992). Nimitys tilanneviittaus on sikäli havainnollinen, että se ohjaa pitämään kysymystä korrelaatista vähemmän olennaisena kuin sitä, että pronominin edeltä on löydettävissä tulkintapohjaa sille, mihin pronominilla viitataan. Tulkintapohja käsittää jonkin prosessin, tilan tai tapahtuman luonnehdinnan.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot