Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Lauseke lausumana ja vuorona > Puhuttelut ja tervehdykset > § 1021 Toistuvien tilanteiden rutiineja

§ 1021 Toistuvien tilanteiden rutiineja

Toistuvat, rituaalistuneet tilanteet edellyttävät määrämuotoista rutiininomaista puhetoimintaa. Niissä esiintyy kiteytyneitä lausumatyyppejä, jotka eivät useinkaan ole lauseita ja joissa on merkitykseltään haalistuneita ilmauksia. Kiteytyneistä puherutiineista muodostuvat esittelyt, tervehdykset, hyvästelyt, toivotukset, kiitokset sekä erilaiset puhuttelut ja huudahdukset. Rakenteeltaan ne ovat yksinkertaisia: niissä on joko vain yksi NP tai AP tai tällaisen lausekkeen edessä tai jäljessä jokin interjektio tai muu partikkeli, esim. hei kaikki, no selvä, isä kuule. Tilannesidonnainen pelkän lausekkeen käyttö vuorona on puhuttelu (» § 10771078). Muodollisissa tilanteissa lausekkeen muotoista puhuttelua käytetään puheenvuoron, puheen tai esitelmän aluksi (a). Myös tervehdykset ym. keskustelujen avausrutiinit sisältävät pitkälle rituaalistuneita lausumia, jotka voivat olla lausekkeen muotoisia (b).

(a)
herra kustos, arvoisa vastaväittäjä, hyvät kuulijat | rakkaat vainajan omaiset | arvoisa yleisö ~ päivän sankari | hyvät naiset ja herrat ~ hyvät katsojat ~ radion kuuntelijat
(b)
hyvää päivää | paljon kiitoksia | kaikkea hyvää

Kun näköyhteys puuttuu, kuten esim. puhelimessa, tervehtiminen on pelkkien kielellisten keinojen varassa. Tällöin keskustelun avaus muodostuu jaksosta, jonka aloittaa vastaanottajan itseidentifiointi, minkä jälkeen soittaja tervehtii ensimmäiseksi.

(c)
V: Tuire Santaniemi.
S: No Jaana Piipponen tässä <hei>.
V: No ↑hei,
(d)
V: Ha:loja?
S: Pentti Selin Kokkolasta iltaa.
V: Iltaa iltaa,

Soittajan vuoro sisältää kaksi puhetoimintoa, itsen esittelyn ja tervehdyksen. Se muistuttaa rakenteeltaan eksistentiaalilausetta, jota kehystävät tervehdykset ja muut partikkelit. Avausvuoron tervehdysvaihtoehtoja havainnollistaa asetelma 155.

Asetelma 155: Avausvuorojen paikat
  (PRT) (Tervehdys) (Paikka + V) Nimi (Paikka) Tervehdys
1.       Liisa täällä hei.
2.       Hannu Grön Lahdesta hei.
3.       Jussi Kämäräinen   päivää.
4.       Virtasen Jaska tässä moi.
5.     Nykykeittiöstä Elina Laine   hei.
6.     Täällä Koistinen Senrak oy:stä päivää.
7.   Terve täällä on äiti.    
8. No   täällä Urpu pappilasta hei.
9. No moi täällon Maitsu.    
10.     Tässon Martti.    
11. No     Martti   hei.
13.       Jarkko   hei.

Useimmiten avausvuoro muodostuu verbittömästä lausumasta, vaikka olla-verbikin on siinä mahdollinen (7, 9). Paikanilmauksena on joko erosijainen leksikaalinen NP tai partikkelistunut olosijainen adverbi tääl(lä) tai täs(sä) (1, 4, 5). Paikanilmauksella on kaksi mahdollista sijaintia: joko heti alkuasemaisen tervehdyksen jäljessä tai vuoron lopussa sijaitsevan tervehdyksen edellä.

Tervehdyksen sijoittuminen avausvuoron alkuun tai loppuun heijastaa eri strategioita: joko ensin tarjotaan tunnistettavaa ainesta (’kuka?’, ’mistä?’), minkä jälkeen tervehditään, tai aloitetaan tervehdyksellä, jota seuraa itsen esittely. Erisnimen vaihtoehdot ilmentävät puhujien välisen tuttavuuden astetta. Rutiinivuoron alussa voi tuttujen kesken esiintyä partikkeli no (8, 9, 11). – Välttämätöntä on vain joko nimen mainitseminen tai tervehdyssana.

Aivan kuten kasvokkaistilanteissakin puhelinkeskustelun aloitustapa heijastaa useita kielenulkoisia seikkoja: paitsi puhujien välistä etäisyyttä tai läheisyyttä ja edellisestä keskustelusta kulunutta aikaa, myös aloitettavan puhelun luonnetta, etenkin sitä aloitetaanko asioimispuhelu vai rupattelutuokio. Esittelyä ja tervehdysten vaihtoa voi seurata muitakin rutiininluontoisia vuoroja kuten että tiedustellaan vointia tai puhelun mahdollisesti aiheuttamaa häiriötä, ennen kuin soittaja ilmaisee soiton syyn.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot