Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lohkeama eteenpäin > Yleistä > § 1065 Lohkeaman osien sijainti lausumassa

§ 1065 Lohkeaman osien sijainti lausumassa

Pronomini ennakoi konstruktiossa myöhemmin tulevaa leksikaalista substantiivilauseketta. Tyyppitapauksissa pronomini on lausuman alussa, heti mahdollisen partikkelin jäljessä (a). Jopa molemmat lohkeaman osat voivat olla verbin edellä (b). Pronomini voi olla myös aktiivilauseessa objektina, jolloin se seuraa verbiä (c).

(a)
Ahaa. Et se ei oo vaan pelkästään sillon ku sä teet sillä jotain ni se kipu. (P) | Kuule. Mul oli semmost asiaa että eilen tuli tieto Jyväskylästä että ne on tullu ne kirjat. (p) | Ne pittää tehä erikseen vaan eri tositteille nuo viime vuuen kulut ja tään vuuen kulut. (P) | Kuinka monta viikkoo sitä oli sitä työharjottelua. (p)
Hoitaja: Se näkyy ihan selvästi se maanantaipäivän (.) erilaisuus niinkö.
Äiti: Niin kyllä. (P)
Ritva: Nii sehän oli onnistunut viime vuonna se Sri Lankan keikka.
Sirkka: Se oli aivan ihana. (p)
(b)
K: Joo (.) tulee paljon pyykkiä,
A: No joo se on selvä,
K: No kyllähän ne tietysti hikiset vaatteet joutuu muutenkin aina pesemään että,
A: Joo ei niitä voi käyttää, (p)
(c)
– – sitte neljä viikkoo tästä eteenpäin nin, sitte otatte sen pois vaan sen kipsin. (P)

Lohkeaman leksikaalinen osa voi sijaita muuallakin kuin lausuman lopussa; usein se on kuitenkin heti predikaattiverbin jäljessä (d). Näissä tapauksissa pronominin ja NP:n välissä on yleensä jokin muu verbi kuin olla. Vain lausumanloppuinen lohkeaman osa edustaa puheenaihetta.

(d) Täähän alkaa tää homma täs niinku rakentua pikku hiljalleen, (p) | Nää vissii jää nää kuvat tänne (P) | Toi on lähettäny toi Merituulin äiti silmät meiän näille nalleille? (p)
H: Hietaniemi,
O: Oinonen Oili päivää.
H: Päivää,
O: Tota ni (.) ku toi pitää toi Tero Lehtinen sitä tieteen metodologiaa.
H: Joo.
O: Huomenna alottaa ni mitä toi tarkottaa toi paikka. Hyy kuus kautta yks. (p)

Huom. Eteenpäin lohkeavaa lauseketta on vanhastaan kutsuttu oikealle lohkeavaksi (englanniksi right dislocation; vrt. Hakulinen – Karlsson 1979: 307. Koska konstruktiota käytetään enimmäkseen puheessa, se muotoutuu sidoksissa aikaan, eikä ajassa ole oikeaa tai vasenta puolta; tästä nimitys ”eteenpäin lohkeava”. Rakennetta on kutsuttu myös viivästyneeksi teemaksi (engl. delayed theme; Halliday 1967). Svenska akademiens grammatik -teoksessa (Teleman ym. 1999b: luku 36, § 2–9) käytetään nimitystä final dislokation. Puhuminen lohkeamasta on ymmärrettävä kuvalliseksi; se ei sisällä oletusta, että jokin lauseke olisi tosiaan lohjennut kahtia jossain kielen historian vaiheessa tai että se lohkeaisi puhuttaessa kahteen osaan.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot