Lause voi olla yksinkertainen tai kompleksinen eli yhdyslause. Yhdyslauseita on kahdenlaisia. Ensinnäkin lause voi olla kahden tai useamman rinnasteisen lauseen taikka päälauseen ja sitä määrittävien adverbiaalisten sivulauseiden muodostama (» § 883). Toiseksi yhdyslause muodostuu siten, että lause on toisessa lauseessa verbin täydennyksenä: subjektina, objektina tai adverbiaalitäydennyksenä taikka NP:n osana, substantiivin tai adjektiivin määritteenä (» § 885).
Rinnastamista osoitetaan konjunktiolla. Rinnastus voi olla myös konjunktiotonta eli asyndeettistä, mitä kirjoitetussa tekstissä osoitetaan pelkällä pilkulla (» § 873, 1082, 1084).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset