Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Lausemaisuus ja sen asteet > Finiittiverbittömät lausemaiset rakenteet > § 879 Lauseena vajaa, lausumana riittävä

§ 879 Lauseena vajaa, lausumana riittävä

Lauseen keskeinen tuntomerkki on persoonamuotoinen finiittiverbi. Lausumat, joista finiittiverbi puuttuu, katsotaan lauseina rakenteellisesti vajaiksi, vaikka ne kommunikatiiviselta kannalta ovatkin ymmärrettäviä ja kontekstissaan täydellisiä lausumia (» § 1020). Lauseiksi vajaita mutta kontekstissaan riittäviä lausumia ovat monet lausekkeet tai niiden liitot, joihin ei kuulu finiittiverbiä mutta joita ei voi käsittää kontekstista tulkittaviksi elliptisiksi lauseiksi.

Yksinäisen substantiivilausekkeen tulkinta on sidoksissa tilanteeseen (a); se voi olla esimerkiksi osoite, kulkuohje tai muu reaktio pyyntöön. Lausekemuotoiset direktiivit, jotka ovat tulkittavissa pyynnöiksi, liittyvät yleensä asiointitilanteisiin (b) (» § 16751677). Varoituksia puolestaan esiintyy tyypillisesti kylteissä (c).

(a)
Toinen ovi vasemmalla. | Susitie 23 as. 1 | Suomen kielen laitos Lehtonen
(b)
Yksi olut. | Toiset samanlaiset. | Kallen kauraleipä.
(c)
Töyssyjä. | Lapsia tiellä. | Hirvivaara. | Routavaurioita.

Kannanottoina ja päivittelyinä esiintyy myös yksinäisiä nominaalisia lausekkeita (d) (» § 1212, 1729). Päivittelyyn ym. affektisiin tehtäviin on vakiintunut infiniittilausekkeen muotoisia ilmauksia (e) (» § 1730).

(d)
Ai miten kamalaa! | Kuinka ihana aamu! | Perkeleen kusipää! | Ihan tosi?
(e)
Mennä nyt paljastamaan juoni etukäteen. | Yrittää siinä sitten hipsiä huomaamattomasti aamupesulle. | Ollapa lapsi jälleen.

Eräät infiniittiset rakennetyypit voivat muodostaa itsenäisen, hallitsevasta verbistä riippumattoman lausuman, joista monet ovat kysymyskäytössä (f) (» § 512).

(f)
Mitä tehdä? | Mitä sitä hauskaa asiaa lykkäämään. | Miten opettaa kielioppia lukiossa?

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Yleistä

Subjektin ja predikaatin kongruenssi

Persoonakongruenssi

Lukukongruenssi

Kieltoverbin kongruenssin vaihtelu

Kongruenssi verbin liittomuodoissa

Possessiivikongruenssi

Kongruenssi substantiivilausekkeessa

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot