Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Eksklamatiiviset lausumat > Interrogatiivi-ilmaukset ja affektisuus > § 1713 Miten kaunista olikaan, mitä hittoa

§ 1713 Miten kaunista olikaan, mitä hittoa

Kaikki kysymyssanalla miten tai kuinka alkavat lauseet eivät ole ainakaan yksiselitteisesti tulkittavissa kysymyksiksi; niillä osoitetaan samalla tai jopa pelkästään puhujan asennetta. Huudahduslauseena käytetyissä miten- tai mikä-lauseissa on ensinnäkin usein jokin modaaliverbi tai verbin modus, johon voi liittyä partikkeli ‑kin/‑kAAn (a). Toinen tyyppi on sellainen, jossa kysymyssana on lausekkeessa yksin tai määritteenä; tällöinkin verbiin liittyy partikkeli ‑kAAn (b). Ryhmän (a) tapausten mahdollisuutta ilmaisevan modaaliverbin ansiosta ikään kuin kyseenalaistetaan puheena olevan asiaintilan tai ominaisuuden mahdollisuus. Ryhmässä (b) on arvioivia tai päivitteleviä ilmauksia; kysymyssana esiintyy asenneadjektiivin kuten helppo (» § 605) tai sellaisesta johdetun adverbin (auvoisesti) yhteydessä.

(a)
Miten ihmisillä on voinut olla niin kamala maku. (k) | Miten niin iloisesta illasta saattoi tulla niin painajaismainen. (k) | Miten jotkut osaavatkaan elää onnellisina, hän ajatteli. (k) | Mikä olisikaan rankan koulupäivän jälkeen mukavampaa kuin heittäytyä sohvalle ja avata tuo olohuoneen nurkassa jököttävä… (E)
(b)
Miten riipaisevasti korostuivatkaan e-molli-sonaatin K 304 avausosan ristikkäiset tunnemyrskyt, miten auvoisesti menuetin trion E-duuri hymysikään – –! (L) | Miten helppo hänen olikaan hengittää tässä matalassa maisemassa, jossa kaikki näkyi kauas. (k)

Vaihtoehtokysymys on harvinaisempi affektisessa käytössä kuin hakukysymys; niistäkin lausekekysymys on verbikysymystä tavallisempi, vrt. tuoko, piruako (c).

(c)
Vittu onks tajutont meininkii. (P) | Pitikö sitä taas nukkua viimeiseen asti! (E) | Voi kauhistuksen kauhistus. Tuoko minulle piti sattua vierustoveriksi. (L; Laitinen 1992: 237) | Piruako se kansalle kuuluu mitä herrat päättää. (k)

Kun hakukysymyksissä esiintyy voimasana, kysymys on retorinen tai ilmaisee paitsi tiedonhalua myös tai pikemmin hämmästelyä, ihastelua tai syytöstä (» § 17051706). Interrogatiivipronominin määritteenään sisältäviä substantiivilausekkeita on kolmea tyyppiä: mitä x:ää, jossa kysymyssana ja voimasana ovat partitiivissa (d), lauseen edellyttämässä muodossa oleva kongruoiva rakenne mistä x:stä ~ minkä x:n takia jne. (e) ja mikä x:n NP, jossa x:nä on genetiivisijainen voimasana (f). Näissä konteksteissa käyvät myös eräät muut substantiivit kuten ihme tai kumma. Interrogatiivipronominin sisältävä lauseke voi esiintyä sellaisenaankin: Mitä ihmettä?

(d)
Mitä ihmettä sinä oikein puhut? (k) | Mitä hittoa ne oikein luulivat täältä löytävänsä? (k) | Mitä vittua te idiootti viuhdotte, – –. (k)
(e)
Mistä helvetistä hän sen arvasi? (k) | Minkä perkeleen takia työ että oo eronna? (k) | Missä ihmeessä te olette olleet?
(f)
Mikä saatanan ämmä se oikein on, mies huusi, – kun ei tutki asiaa. (k) | – Mikä pirun maapläntti siellä nyt pitää Japanilta muka saada? (k) | Mistä ihmeen metelistä te puhutte? (E)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Yleistä

Yksipersoonainen passiivi

Monipersoonaiset passiivit

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot