Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Määritysyhdyssanat > Määriteosan muoto > Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa > Genetiivin ja nominatiivin vaihtelu > § 412 Yleisesti vaihtelusta

§ 412 Yleisesti vaihtelusta

Genetiivillä ja nominatiivilla on määriteosan sijana yhteisiä merkitystehtäviä, ja jonkin verran esiintyykin samaosaisten genetiivi- ja nominatiivialkuisten yhdyssanojen synonyymisia pareja, esim. salaatinkastike ~ salaattikastike, kivenjärkäle ~ kivijärkäle, ohjelmanjulistus ~ ohjelmajulistus. Toinen variantti voi olla toista vakiintuneempi. Vaihtelu koskee substantiivialkuisia yhdyssubstantiiveja (a) ja yhdysadjektiiveista (b) varsinkin (i)nen-loppuisia.

(a)
idänkauppa ~ itäkauppa, joenranta ~ jokiranta, kirjallisuudenhistoria ~ kirjallisuushistoria, riviväli ~ rivinväli, vappuaatto ~ vapunaatto (PS), lapsuudenkoti (PS) ~ lapsuuskoti (E) | Verbikantainen edusosa: kaavanmuutos ~ kaavamuutos, paikkavaraus ~ paikanvaraus, paperisilppuri ~ paperinsilppuri, rahanuudistus ~ rahauudistus (PS)
(b)
hyvänlaatuinen ~ hyvälaatuinen, metallikiiltoinen ~ metallinkiiltoinen, samamerkityksinen ~ samanmerkityksinen (PS), kivikova (PS) ~ kivenkova (skt)

Genetiivi ja nominatiivi voivat vaihdella eri määriteosissa saman edusosan yhteydessä, vaikka määriteosat olisivat samankaltaisessa merkityssuhteessa edusosaan:

(c)
kengänpohja – jalkapohja, valtakunnanraja – aluevesiraja, elämänusko – taikausko, metsänhoito – jalkahoito, pimeänpelko – lentopelko, keuhkoputkentulehdus – verisuonitulehdus, ajantilaus – lipputilaus, villantuottaja – turkistuottaja, Tornionjoki – Kemijoki

Vain varsin pienessä joukossa genetiivi- ja nominatiivialun vaihtelutapauksia varianttien kesken on selvä vakiintunut merkitysero:

 
Genetiivialku Nominatiivialku
maanmies ’saman maan kansalainen’ maamies ’maanviljelijä, talonpoika’
puunrunko ’puun runko’ puurunko ’puinen runko’
sananmuoto ’sanan taivutusmuoto’ sanamuoto ’sanallinen muoto’
verenpisara [huonekasvi] veripisara ’pisara verta’
liikkeenhoito ’liikeyrityksen hoitaminen’ liikehoito ’kehon liiketerapia’
maanteitse ’maantietä pitkin’ maateitse ’maata pitkin’
heikonnäköinen ’heikolta näyttävä’ heikkonäköinen ’jolla on heikko näkö’

Huom. Ryhmässä (a) vaihtelun taustalla on myös vanha murre-ero. Länsimurteissa on vallinnut genetiivialkuinen tyyppi ja itämurteissa nominatiivialkuinen. Nykyiseen yleiskieleen on useimmiten vakiintunut nominatiivialkuinen variantti, esim. hirvijahti (~ hirvenjahti), jalkapohja (~ jalanpohja), mutta joskus genetiivialkuinenkin, esim. järvenranta (~ järviranta).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Yleistä

Yksipersoonainen passiivi

Monipersoonaiset passiivit

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot