Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys > § 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus

§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus

Ominaisuudennimi ilmaisee yleensä jaollista, ei-laskettavaa entiteettiä. Jotkin lekseemit ilmaisevat kuitenkin myös laskettavaa entiteettiä ja voivat siten esiintyä monikkomuotoisena. (» § 555556.) Tällainen rajaava, yksilöivä käyttö on merkki ominaisuudennimen leksikaalistuneisuudesta.

 
Leksikaalistunut: Automaattivessa ja ajoesteet ovat Jyväskylän kävelykadun uutuuksia ensi kesänä. (l) | Enemmän kai Englannissakin ”syyllistytään” seksiskandaaleihin kuin elokuvan väittämiin konnuuksiin. (l) | Leksikaalistumaton: Pirkanmaan tärkeät asiat eivät huimaa uutuudellaan – –. (l) | Tieto majuri Esterhazyn konnuudesta kuitenkin levisi. (l)

Leksikaalistuneita tai merkitykseltään erikoistuneita (U)Us-johdoksia ovat myös esim. seuraavat:

 
Adjektiivikantaisia: heikkous ’heikko kohta tai puoli’, kirjallisuus, kokonaisuus, mahdollisuus, nähtävyys, oikeus, ominaisuus, onnettomuus, pituus, rikkaus, rikollisuus, sairaus, salaisuus, teollisuus, terveys, totuus, valmius, velvollisuus, välttämättömyys, vääryys | Substantiivikantaisia: etuus (< etu), kohtuus (< kohta), koiruus, lapsuus ’lapsena olon aika’, osuus, runous, talous, tietous, valtuus, varkaus

Monet näistä ovat oppitekoisia tai ainakin merkitykseltään ohjailtuja sanoja. Joiltain puuttuu välitön kantasanakin (< ?henkilöllinen, ?tilainen; myös » § 276 huom.). Adjektiivikantaisilla voi lisäksi olla tavanomaista leksikaalistumatonta ominaisuudennimikäyttöä, esim. Se ei ollutkaan heikkoutta ja saamattomuutta – – (k).

Huom. Yksilötarkoitteisina voivat esiintyä sellaiset ominaisuudennimet kuin rakkaus, tuttavuus, persoonallisuus tai keskinkertaisuus, esim. Hän on vanha rakkauteni ~ uusi tuttavuus. Sanan tarkoitetta leimaa sen kanta-adjektiivin ilmaisema ominaisuus. (Vrt. verbikantainen tyyppi komistus, suuri lupaus » § 233.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot