Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Vertailuja > Nollapersoona ja yleistävä yksikön toinen persoona > § 1365 Niistä huomaa ~ sä huomaat että ne tykkää susta

§ 1365 Niistä huomaa ~ sä huomaat että ne tykkää susta

Nollapersoonan tapaan yleistävästi käytetään etenkin puhutussa kielessä myös yksikön toista persoonaa ja pronominia sinä ~ . Samoissa yhteyksissä esiintyy myös nollapersoonaa.

 
Mut et sellaist ihmisist mistä sä näät niinku et, et ne tykkää susta niinku iha omana ittenä ni sellasten kans on 0:n hirvee helppo olla. (P; Laitinen 1995: 347) | – – sehän on aivan selvää että, joka julkisuuteen on astunu ni hänellä on tietyllä tavalla erilainen yksilö‑, yksityisyyden suoja kun ihan tavallisella matti, matti meikäläisellä ja sillon, sillon ninkun tavallaan siinä sun pitää siitä julkisuuskakusta sä et voi ottaa vaan sitä yhtä osaa vaan sun tarvii ottaa sitte, ninku se koko homma että, et 0 ei voi ninku vaa ainoastaan valita sitä (TV)
 
Järvi sanoo monialaisuuden ja ‑taitoisuuden johtavan siihen, että ”0 tietää paremmin sen mitä 0 tekee”. ¶ – Että sä et vaan jotakin nippeliä siirrä sen takia, että joku on käskenyt… Ja se tekee varmaan sen, että kun sä teet monta vuotta työtä, niin sä et puudu siihen työhön. (l)

Vaikka yleistävä toinen persoona on erityisesti puhutun kielen ilmiö, sitä esiintyy jossain määrin myös kirjallisissa teksteissä. Tällöin pronominisubjektia ei välttämättä panna ilmi:

 
Kaikesta voi puhua, sanovat asiantuntijat. Miten puhut ihmisen kanssa joka ei suostu näkemään. (k) | Luovissa ammateissa unettomuudesta voi puhua avoimesti, mutta teknokraattisessa maailmassa tilanne on täysin toinen. Jos paljastat, että et saa nukuttua, sinuun suhtaudutaan helposti niin, että et pysty hoitamaan tehtäviäsi. (l)

Yleistävä sinä-pronomini auttaa joskus lauserakenteen hahmottamista. Pronomini voi olla tarpeen muussa kuin subjektin asemassa, sillä sijamuoto voi olla olennainen lauseen hahmottamisen kannalta (a). Vastaavantyyppinen tehtävä voi olla myös verbin toisen persoonan muodolla. Esimerkissä (b) verbin muoto tervehdit estää tulkitsemasta sitä luulee-verbin kanssa samasubjektiseksi, niin kuin nollasubjektillisen muodon tervehtii voisi tulkita.

(a)
Tämä vain kertoo, että sinusta välitetään. | Romun poisheitto keventää mieltä, koska sen mitä työstää, kantaa mukanaan. Sen omistaa, tai se sinut: omaisuuden suuri paradoksi. (k)
(b)
Räpläsin keskuslukitusta ja kokeilin sähköllä toimivia ikkunoita, joiden säätönapit oli asennettu kattoon niin että aina kun haluaa aukaista tai sulkea ikkunan, vastaantuleva autoilija luulee, että tervehdit häntä. (k)

Toisen persoonan tulkitseminen yleistäväksi riippuu aina kontekstista, eikä aina ole selvää, tarkoitetaanko pelkästään puhuteltavaa vai yleistetäänkö.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot