Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Numeraalit sanaluokkana > Numeraalit, joilla on pronominin ja substantiivin piirteitä > § 777 Tusina

§ 777 Tusina

Sana tusina ’12’ on numeraalin tapaan nominatiivissa yksiköllisen partitiivimuotoisen NP:n kanssa ja kongruoi muissa sijoissa substantiivin kanssa:

(a)
Kyselyä seurasi vain noin tusina valtuutettua. (l) | Puhemylly pyörii tusinalla kanavalla (l) [otsikko] | Tuossa selityskappaleessa ohje on purettu kolmeen virkkeeseen ja puoleen tusinaan lauseeseen. (k)

Subjektillisen lauseen totaaliobjektina tusina kuitenkin saa aina n-päätteen (b). Erikoista on lisäksi, että siihen objektiasemassa liittyy monikon partitiivissa oleva NP (b, c).

(b)
– Älä sie märise – met kaajoimme kolmeen havumajaan ainakin tusinan ukkoja. (k) | Hallitus pyytää haastatteluun täyden tusinan korkeasti koulutettuja hakijoita. (l)
(c)
Jätetään tänne tusina miehiä ja niille pomo ja myös hevonen jää tänne. (k) | Kun tusina Chopinin preludeja, pari valssia ja b-molli skertso oli singottu kirkkosaliin, olokin alkoi olla kiusallisen mukava. (l)

Nämä tusina-sanan piirteet yhdistävät sen mittasanoihin kuten litra, metri, kourallinen pikemmin kuin numeraaleihin. Yhtäläisyys näkyy esim. rinnastuksesta Tusinasta kalliimpia ja kourallisesta kaikkein hienoimpia aitioita on jo kaikki kaupat tehty – – (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot