Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Partikkelivuorot > Uutisen vastaanottamisen partikkelit: ai, jaa, no > § 1049 Ai, ahaa, ai jaa ja vai niin variantteineen vuorona

§ 1049 Ai, ahaa, ai jaa ja vai niin variantteineen vuorona

Partikkeleilla ai, (ai) jaa, ai jaha, aha(a), vai niin puhuja osoittaa vastaanottaneensa ”uutisen”, itselleen entuudestaan tuntemattoman tiedon (vuoronalkuisista » § 1028). Partikkeli tai partikkeliketju voi muodostaa yksin lausuman ja vuoronkin puhekumppanin esittämän väitteen jälkeen.

(a)
S: Tuo Matti tuoki mulle tota noin ni keskiviikkona se tuo mulle traktorin. Mä alan kaivaa tuota pihaa auki.
V: Ai jaha, (p)
(b)
T: No joo, mut siin on vaan semmonen kato ku (.) toi Heikkihän ei niinku (.) oikeen
 pääse tulee.
 (.)
M: Ai jaa. (p)
(c)
1S: Tota tää on itse asias tämmönen sos hätäpuhelu,
2V: Mm:,
3S: Me tarvittas perjantaiks hirveesti apua.
4V: Ahaa, (p)

Toinen paikka, jossa ai-tyypin partikkeli esiintyy, on reaktiona vastaukseen, jonka puhuja on saanut juuri esittämäänsä kysymykseen:

(d)
K: No mikä on tilanne nyt,
M: No:: nyt on viety kaks peräkärryllistä tavaraa sinne. – –
K: Ai:: (p)
(e)
T: Mitä kuuluu.
S: Arto juoksee just toiseen puhelimeen no ↑mitäs tässä me ollaan just hommattu meille vieraita viikonlopuks.
T: Ai jaa. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot