Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa > Lauseen ja vuoron jatkaminen > § 1054 Tapoja oman ja toisen lausuman jatkamiseksi

§ 1054 Tapoja oman ja toisen lausuman jatkamiseksi

Kaikkein tavallisin lisäys on sellainen, jossa kirjoittaja tai puhuja jatkaa valmista, rakenteeltaan jo täydellistä lausetta lisäämällä siihen vielä yhden tai useampia verbin tai koko lauseen määritteitä, jollaiset muutenkin voisivat sijoittua lauseen loppuun. Kirjoitetussa tekstissä tällainen lisäys on osoitettu erilliseksi käyttämällä sen ja lauseen välissä pilkkua (a) tai jopa pistettä (b).

(a)
– – bussilastillinen ihmisiä vajosi syvään, unettavaan hiljaisuuteen. Kuski sentään pysyi hereillä, onneksi. (L) | Näihin kysymyksiin ei löydy vastauksia, ainakaan vielä. (L)
(b)
Kenen kohdalla on menty suurena laumana samaan suuntaan, kosiskeltu ns. yleistä mielipidettä, unohdettu etiikka ja moraali, lyöty kuin vierasta sikaa? Ja saatu kaiken kukkuraksi vielä kiitosta. Jopa monelta isokenkäiseltä. (l) | Hääasuista on tarkoitus illan mittaan kuoriutua lopullisesti. Viedä pois silmistä. (L)

Keskustelussa puhuja voi jatkaa edellisessä vuorossaan tuottamaansa lausetta lisäämällä siihen vielä seuraavassa vuorossaan verbin määritteen (c) tai lauseen määritteen (d) tai molemmatkin (e). Motivaatio jatkamiseen voi olla monenlainen. Välissä olevat yhden tai useamman toisen puhujan vuorot ovat lyhyitä ja joko edellyttävät jatkoa kuten esimerkin (d) tapauksessa tai ovat puhujan kannalta reaktiona riittämättömiä, vrt. esimerkkiä (e). Näin syntynyt uusi kokonaisuus on ydinosaltaan sama kuin aiempi lause mutta täydentää sitä semanttisesti.

(c)
T: Ai jaa. No< Tietsä mitä aikaa se tulee.
A: Ei sanonu?
 (.)
A: Ollenkaa (p)
(d)
Raita: Mut se Onnin kissa teki sen itsarin.
Leena: Nii
Noora: Hä?
Raita: Kruunuhaassa. (p)
(e)
Elvi: – – mul oli jotenki tuli jostain syystä et nää [taulut] vois ripustaa (.) vierekkäin.
Pilvi: Joo.
Elvi: sinne näyttelyyn. Jostain syystä. (P)

Puhuja voi myös täydentää aiemman, pelkän anaforisen pronominin sisältävän lausumansa eteenpäin lohkeavaksi (» § 10641067):

(f)
A: Se vaa on mykkä välillä
 (.)
V: Joo joo.
A : tää puhelin. (p)

Myös puhekumppani voi jatkaa toisen jo valmiiksi tekemää lausetta (g), tai lausetta voidaan jatkaa yhteistyönä pitempäänkin, kuten esimerkissä (h) toistensa parafraaseiksi tulkittavilla adverbiaaleilla.

(g)
V: No ei siel [kalenterissa] lue mitää. Mut mä kirjotan sen [kutsun] nyt sinne.
S: Hyvä.
 (.)
S: Isoilla kirjaimilla. Sillai et sitä ei voi pyyhkii yli. (p)
(h)
Sanna: Nää on täs mun vieressä mä oon syöny niinku herkeämättä,
Mella: mm,
Sanna: aivan siis henkeä v- taukoa (.) pitämättä.
Leena: nii:.
Mella: nii koko ajan.
Veijo: mm:,
Sanna: AIVAN siis niinku jatkuvasti, (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot