Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Kieliopilliset sijat > § 1229 Sijojen yleisyys lauseen pääjäsenissä

§ 1229 Sijojen yleisyys lauseen pääjäsenissä

Kieliopillisten sijojen merkitys liittyy rajattuuteen ja määräisyyteen (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi) tai rajaamattomuuteen ja epämääräisyyteen (partitiivi); genetiivi ilmaisee lisäksi spesifisesti omistussuhdetta. Nämä sijat ovat vakiintuneet myös osaksi monia kiteytyneitä ilmaustyyppejä ja sanontoja, joissa sijan erillistä merkitystä on vaikea spesifioida.

Kuten taulukosta 13 ilmenee, nominatiivi on ylivoimaisesti yleisimmin käytetty subjektin sija (lähes 90 %), ja predikatiivinkin sijana se on tavallisin (n. 60 %). Objektin yleisin sija taas on partitiivi (n. 58 %).

Taulukko 13: Subjektin, objektin ja predikatiivin sijajakauma
  Subjekti Objekti Predikatiivi
  HKV Parole HKV Parole HKV Parole
  % n % n % n % n % n % n
NOM 89 5586 85,0 17668 21 761 24,8 3315 58 835 63,8 2827
GEN 4 241 7,2 1489 20 718 18,4 2454 0 6 0,3 13
AKK         1 29 0,8 108        
PAR 7 466 7,8 1631 58 2049 56,0 7465 41 592 35,9 1589
Yht.   6293   20788   3557   13342   1433   4429
HKV-korpuksessa on mm. sanomalehti- ja tietokirjatekstejä (HKV 1980), samoin Parole-aineistossa (» § 1227).

Huom. Helasvuon (2001a) keskusteluaineiston nominatiivisijaisista NP:istä (n = 986) valtaosa (n. 63 %) on subjektina. Muut esiintymät ovat yksinäisiä tai ”vapaita” NP:itä (n. 10 %, esim. Tää ruuanlaitto, tää kyllä joskus vähä rassaa (P); » § 1018), eksistentiaalilauseen NP:itä (8 %), objekteja (n. 5 %) ja muita (n. 7 %).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot