Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Sisä- ja ulkopaikallissijat > Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään > § 1243 Kosketuskohdan ilmauksia

§ 1243 Kosketuskohdan ilmauksia

Sellaisten kosketusverbien kuin kiskoa, kutittaa, iskeä objektina on lauseke, joka ilmaisee sen jolle tehdään jotakin, mutta teon varsinainen kohde rajataan kokonaisuudesta ero- tai tulosijaisella adverbiaalilla: kutittaa vauvaa mahasta, vetää venettä kokasta, taputtaa miestä hartioihin. Vastaavasti käyttäytyvät ainakin katsomisverbit katsoa, tuijottaa: katsoin ~ tuijotin miestä silmiin. (» § 468.)

Tällaisessa rakenteessa sisäpaikallissijat ovat tavallisempia, koska kyse on kiinteästä kosketuspinnasta: siitä kokonaisuuden osasta jota kosketetaan tai josta tartutaan kiinni. Tavallisin sija, jolla ilmaistaan kokonaisuuden rajattua osaa, on elatiivi; erosijaisena rajauksena voi toimia myös ablatiivi- tai adpositiolauseke (a). Tulosijoista illatiivi on yleisempi kuin allatiivi (b). Rakenteen objekti on tavallisesti partitiivissa, mutta kun varsinkin siirtämistä ilmaiseva tilanne esitetään rajattuna, erosijaisessa ilmauksessa on totaaliobjekti (c).

(a)
Hän nipisti kaveria poskesta. | – – Laamanen tarttui Pöllästä kyynärvarresta, – –. (k) | Hän käveli laituria pitkin ja kiskoi venettä keulaköydestä perässään. (k) | Kaarle tarttui tyttöä vyötäröltä – –. (k) | Hän heivautti autoa etulokasuojan kohdalta tarkistaakseen jousien ja iskunvaimentimien kunnon. (k) | En purista hammastahnatuubia keskeltä. (E)
(b)
Jussi löi itseään nenään rumpukapulalla – –. (E) | Kissa tuli ja puski häntä nilkkoihin, – –. (k) | – – taputti kania päälaelle. (k) | – – suuteli tahallaan ukkoa suulle – –. (k) | – – hän potkaisee sitä [karhua] kengänkärjellä korvan taakse. (k) | Maljakko osui kuvaajaa olkapäähän. (l)
(c)
– – Salo työnsi kokasta veneen liikkeelle – –. (k) | Vahvin muisto leikkimökistä on kuollut rotta, jonka löysimme pihamakasiinin takaa ja roikotimme hännästä leikkimökin ikkunalaudalle. (k)

Vaihtoehtoinen ilmaus tyypille puristaa kaveria kädestä on genetiivimääritteellinen puristaa kaverin kättä, jollaisissa objektilausekkeen edussana ilmaisee osaa ja genetiivimäärite kokonaisuutta. Tämä rakenne on ainoa vaihtoehto, kun ruumiinosaa tai muuta osaa ilmaisevalla substantiivilla on adjektiivimäärite: Ennen lähtöään nainen halaa mummuaan, silittää tämän ryppyistä kädenselkää (E).

Kosketuskohdan ilmaus ei sisällä kokonaisuutta ilmaisevaa objektia esim. silloin, kun kokonaisuus ilmenee kontekstista tai kyseessä on nollapersoona.

(d)
Klikkaa tästä, niin saat lisätietoja! (E) | Korkeakorkoiset kengät puristavat varpaista – –. (E)

Erosijainen lauseke ilmaisee myös sitä kokonaisuuden osaa, jonka kohdalta kokonaisuus muuttuu, rikkoutuu tms.

(e)
Kun postineiti riisui eteisessä takin, se repesi kainalosta helmaan saakka. (k) | [teko]Jalka taipuu polvesta yhtä sujuvasti kuin se olisi lihaa ja verta. (l) | Pyörästä hajosi ensimmäisellä taipaleella vaihdevipu – –. (E) | Näytin Kaisalle vasiten miten katkean naurusta keskeltä niin kuin Harpo joka on elokuvassa mykkä. (k) | Se voisi olla kuka tahansa keski-ikäinen nainen joka on hieman levinnyt lanteilta. (k)

Huom. Olipa kyseessä transitiivinen tai intransitiivinen verbi, paikallissijaisen täydennyksen on tässä rakennetyypissä ilmaistava aidosti objektin tarkoitteen osaa, ts. erottamatonta omistusta; muutoin ilmaus ei ole mahdollinen: Pallo hipaisi tytön korvaa ~ tyttöä korvaan ~ *tyttöä hattuun; Pallo osui tytön pikkuveljeen ~ *tyttöä pikkuveljeen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot