Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Paikallissijat ajanilmauksissa > § 1249 Erosijat: loppuviikosta, kesäkuulta

§ 1249 Erosijat: loppuviikosta, kesäkuulta

Elatiivi esiintyy ajankohtaa ilmaisemassa varsinkin yhdyssanoissa, joissa toisena osana on sana alku‑, loppu- taikka vuoden- tai vuorokaudenaikaa tarkoittava sana (a). Ablatiivia käytetään kellonaikojen ilmaisemisessa (b).

(a)
Tulen heti aamusta. | Loppuviikosta lumi hupeni jälleen uhkaavasti. (E) | Markku katosi kevättalvesta. (K) | Helmipöllö alkoi puputtaa iltayöstä. (E)
(b)
Kesäaika alkaa taas kolmelta ensi yönä. (L)

Elatiivilla ilmaistaan ajankohdan alkamista tai tilanteen alkurajaa (c). Samassa tehtävässä käytetään ablatiivia etenkin juhlapäivien nimitysten yhteydessä (d). Lisäksi ablatiivi esiintyy puhuttaessa siitä, mistä ajankohdasta jokin on peräisin (e).

(c)
Vapusta alkaa lomakausi. | – Milloin sinä tulit taloon? – Olen ollut täällä vuodesta 1995 (asti ~ alkaen ~ saakka ~ lukien ~ lähtien).
(d)
– – juhannukselta pääsin tavalliselle osastolle – –. (k) | Se [näyttely] on kesän esillä vapulta avatussa Savon Radan museossa Pieksämäellä. (l)
(e)
Tuorein tapaus on viime perjantailta, – –. (l) vrt. *perjantaista | Poliisi toivoo myös havaintoja lauantailta 21. lokakuuta. (l) | Nyt julkistettu kysely on kesäkuulta. (l) | Siitosen Euroopan-mestaruus vuodelta 1974 ja olympiahopea vuodelta 1976 (l)

Huom. Ablatiivimuoto puolilta (~ puolelta) sisältyy määritteenä kiteymään: Joukko kokoontuu puolilta päivin (E). Kun kellonaikaa ilmaisee sanaliitto, ablatiivin ohella mahdollinen sija on nominatiivi: Tulen puoli kuusi; Lähden viisi yli kuusi; Lähden kello kuusi ~ *kuusi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot