Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Vertailuja > Nollapersoona ja passiivi > § 1364 Pieniä eroja modaaliverbien yhteydessä

§ 1364 Pieniä eroja modaaliverbien yhteydessä

Nollapersoonan ja passiivin ero neutraalistuu nesessiivirakenteessa, sillä se ei esiinny passiivissa (» § 1355). Tätä kuvastaa seuraava esimerkki, jossa subjektiton nesessiiviverbi ja passiivimuotoinen verbi on rinnastettu ja jossa ne tulkitaan samoja ihmisiä koskeviksi:

(a)
Viime aikojen kiihkeä ja kiireinen elämän rytmi on Anitan mielestä tehnyt ihmisistä liian omavaraisia, mahtavia ja suuria. On täytynyt ja haluttu menestyä ja pärjätä kaikessa. (l)

Monet modaaliverbit, esim. saada, voida, saattaa, taipuvat persoonissa ja voivat siten olla myös passiivissa. Silti voida-verbiä käytettäessä on monesti hyvin vähän eroa passiivin (b) ja nollapersoonan (c) välillä.

(b)
Jos se on rakennevika, joksi sitä luulen, asia voidaan korjata nopeasti. (l) | – – eihän lääketieteestä nykyisessä mielessä tuolloin vielä voitu puhuakaan. (k)
(c)
Asian voi korjata nopeasti. | Eihän lääketieteestä tuolloin vielä voinut puhuakaan.

Nollapersoona esittää asian yksilön, passiivi pikemminkin joukon kannalta. Esimerkiksi peruspalvelujen turvaaminen (d) ei ole normaalisti yksilön teko. Passiivimuotoinen modaaliverbi esiintyy myös silloin, kun menneitä ilmiöitä tarkastellaan ilman että puhujan tai kuulijan oletettaisiin samastuvan aiempiin toimijoihin (e).

(d)
Lipposen mukaan kahden päivän aikana tehdyt päätökset takaavat sen, että peruspalvelut voidaan jatkossakin turvata, – –. (k)
(e)
Ne oli niin köyhiä, miten niistä on voitu ottaa näin paljon ateljeekuvia? (k) | Tauti tai vamma on voitu nimetä myös esiintymispaikan mukaan. (k)

Passiiville mutta ei nollapersoonalle ominainen perfektin käyttö on menneitä tilanteita koskeva päättely (e): Tauti on voitu nimetä paikan mukaan ’tämänhetkisen tiedon valossa on mahdollista, että tauti on nimetty paikan mukaan’ (» § 1536).

Myös saada suosii nollapersoonaa (» § 1352); passiivi antaa ymmärtää, että puhe on tietystä ihmisjoukosta (f). Ero ilmenee myös kun verbillä on objekti. Passiivilla raportoidaan esim. hyödykkeiden tulosta yhteisön käyttöön (g), nollapersoonalla niiden saatavuutta, ts. mahdollisuutta, yksilön kannalta (h).

(f)
Täällä on saatu ihmetellä ulkomailta tuotua ikiliikkujaa. (l)
(g)
Leipäviljaa saadaan viimevuotista enemmän (l)
(h)
Tuotteita saa myös tilauksesta esimerkiksi ammattioppilaitoksen leipomosta ja luontaistuotekaupoista. (l)

Huom. Passiivilla ja nollasubjektillisella nesessiivirakenteella on samantapaista käyttöä ohjeissa: Pavut liotetaan ~ pitää liottaa ennen keittämistä. Passiivimuotoinen modaaliverbi voi toisaalta olla ohjeissa jopa kielenvastainen: Ei noin saa sanoa mutta *Ei noin saada sanoa. Parole-korpuksessa esiintyy passiivimuotoista saada-verbiä infinitiivin kanssa merkittävästi ainoastaan säädösteksteissä, esim. Jos saman omistajan kiinteistöt muodostavat yhden käyttöyksikön, ne saadaan myydä yhdessä, vaikka niihin ei kohdistu yhteiskiinnitystä (a).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot