Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Moniosaiset numeraali-ilmaukset > Murto- ja desimaaliluvut > § 782 Kolmannes ja kaksi kolmasosaa

§ 782 Kolmannes ja kaksi kolmasosaa

Kokonaisuuden elatiivirakenteessa esiintyviä murtolukusanoja ovat järjestyslukujen edelleenjohdokset kuten kolmannes, neljännes ja näitä vastaavat yhdyssanat kuten kolmasosa, neljäsosa, sadasosa, sadaskymmenesosa. Ne ovat substantiiveja, kuten sana osa, ja saavat totaaliobjektina n-päätteen:

(a)
Ikea osti viime vuonna lähes neljänneksen suomalaisen huonekaluteollisuuden viennistä. (l)

Tyypit kolmannes ja kolmasosa käyttäytyvät kuten prosentti-ilmaukset, esim. lähes 25 % viennistä. Niitä voidaan laskea samaan tapaan kuin prosentteja, jolloin tuloksena on periaatteessa ääretön joukko moniosaisia murtolukuilmauksia: kaksi kolmannesta, viisi kahdeksastoistaosaa. Nämä ovat sisäiseltä rakenteeltaan samanlaisia kuin numeraalin sisältävät lausekkeet: jos lukusana on nominatiivissa, osasana on yksikön partitiivissa (b), mutta muissa sijoissa lukusana kongruoi osasanan kanssa (c). Sen sijaan NP, jonka osasta on kysymys, on elatiivissa (b).

(b)
Noin seitsemän kymmenesosaa vuonna 1996 toteutuvien palkankorotusten aiheuttamasta työvoimakustannusten lisäyksestä päätyy siten eri teitä veroina yhteiskunnalle. (l)
(c)
Neljällä viidesosalla Suomen työikäisistä on edelleen kesäloma. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot