Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Reaaliaikainen lause ja muu lausuma > Prosessilauseen kieliopillistumia > Alkuun lohkeava syntaktinen etiäinen > § 1018 Lauseke, sitten pronomini: meidän äiti ni se on tosi hauska

§ 1018 Lauseke, sitten pronomini: meidän äiti ni se on tosi hauska

Puheessa esiintyy jokseenkin vakiintuneita syntaktisia rakenteita, joissa lauseen muotoisen lausuman edelle on sijoittunut täysi leksikaalinen substantiivilauseke ja joissa sen kanssa samaviitteinen pronomini on lausekkeen jäljessä tulevan lauseen jäsenenä. Näin muodostunutta kaksiosaisen konstruktion alkuosaa kutsutaan syntaktiseksi etiäiseksi ja koko rakennetta lohkeamaksi alkuun. Yksinkertaisimmillaan rakenteen voi esittää näin:

 
NP1 + (ni) + se1 + V + x : Toi meidän äiti ni se on tosi hauska.

Lohkeama alkuun on samantapainen mutta monimuotoisempi eikä rakenteellisesti niin selvärajainen kuin lohkeama eteenpäin kuten Se on sitten hauska toi meidän äiti (» § 1064). Vakioista on irrallinen NP ja jossain kohtaa seuraavaa lausetta sen kanssa samaviitteinen pronomini. Irrallisen NP:n kytkee usein seuraavaan lauseeseen partikkeli ni(in) (a).

(a)
– – noi teidän lapset niin tuleeks ne kaikki. (p) | Tää aineisto jonka mä tulen käymään täällä läpi niin se on teille monelta osin vierasta. (P) | Noi muute (.) Fil ja Dzeni nii ne- kuulemma tykkäsi niist runoist – –. (p)

Lohkeamarakenteen osat eivät välttämättä ole samassa sijassa, sillä etiäisenä oleva NP voi olla nominatiivissa (b–c) tai esim. partitiivissa tai elatiivissa (d), kun taas lauseeseen integroitunut pronomini on verbin tai lausemuotin edellyttämässä sijamuodossa.

(b)
Jossaki vaiheessa sillon ku ma olin kansakoulussa ni, sekä muv veljeni että minä nin, meill oli, koulum puolesta semmonen, me osallistuttiin semmoseen koulupuutarhahommaan, (p) | Tuppuraisen Reiska, sil oli spesiaalireseptit ruuteihin ynnä muihin vehkeisiin. (p)
(c)
Mut (.) siinä oli aina hyvä konsti niin aina sanoa sitten että tota toinen joka oli niinku vähän (.) enemmän (.) tolkuissaan nii sille että (.) ku sä oot (.) tommonen vähän viksumpi mies niin voisitko (.) viedä (.) ystäväs pois. (p)
(d)
Juuri yhteiskunnan kehitykseen liittyvää sairastavuutta, siihen puuttuminen on ongelmallista. (P) | Tuosta lukutaidon asteesta niin minä lisäisin siihen vielä löylyä. (P)

Etiäinen on yleensä pikemminkin tekstuaalisessa kuin syntaktisessa suhteessa sitä seuraavaan lauseeseen. Tältä kannalta ilmaus on limittäisrakenteen vastakohta: jälkimmäisessähän kaksi lausetta on kietoutunut yhteen jakamalla yhteisen lauseenjäsenen (» § 1015).

Huom. Kun ilmiötä on tarkasteltu kirjoitetun kielen näkökulmasta, on puhuttu lohkeamasta vasemmalle. Puhutun kielen ilmiön nimityksenä tämä on epähavainnollinen. Nimitys lohkeama taaksepäin sotii puolestaan puheen aikasidonnaisuutta vastaan. Lohkeama alkuun painottaa konstruktion asemaa vuorossa. Ilmaus lohkeama on käsitettävä kuvalliseksi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot