Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Partikkelit kontrastin, perustelun ja siirtymän merkkinä > § 1034 Mutta-alkuiset vuorot: kontrasti ja siirtymä

§ 1034 Mutta-alkuiset vuorot: kontrasti ja siirtymä

Keskustelussa mut(ta) esiintyy paitsi adversatiivisen suhteen konjunktiona myös vuoronalkuisena lausumapartikkelina kytkien etäälläkin toisistaan olevia puheen osia toisiinsa. Vuoronalkuinen mut voi osoittaa lausuman sisältämän väitteen kontrastiivisuutta edellisessä vuorossa esitettyyn nähden (a); puhuja tulee toisiin ajatuksiin kesken sanelunsa. Partikkelilla voidaan myös merkitä uusi näkökulma meneillään olevaan puheenaiheeseen (b).

(a)
V: Ne laittaa eri numeron tuolla Kuhmon ↑keskuksessa sitte
S: Joo: joo mä: mä oon saatu jo numero,
V: Aii
S: haluatko tietää mikä on meiän numero,
V: ettei tartte huutaa iso-
S: Nii:: ↓nii: just se o viis kolme kolme viis nolla.
 (1.5)
S: Mutta kyll sä kerkeet sen saaha sit (p)
(b)
S: No huomennako meinaat pakkailla.
V: Joo en mä oo viel mitään tehny ↑Mä sain sen tossa äkkiä laitoin sen
 toisen kattotelineen paikalleen ja, kyl se nyt sopii siihen joten kuten
S: Nii,
S: No mutta niihän sen pitäis käydä siihen.
V: Kyl se käy siihen joo
S: Mut muistithan sä sen kumitiivisteen jättää sinne alapuolelle.
V: tSe on automaattisesti siinä.
S: Ai se menee automaattisestiki,
V: Joo:, (p)

Mut voi osoittaa siirtymää myös puheenaiheesta toiseen (c). Esimerkissä (d) mut osoittaa paluuta keskustelussa aiemmin esillä olleeseen puheenaiheeseen.

(c)
V: Sitä ei ois tiennykkää et sitä ois osannu arvatakkaa et siel n- niinku vajan puolelt et siel on niinku yks sisällä joku semmonen kämppäsysteemi tai et miten nää öljysysteemit pyörii
S: Mm:,
V: ja,
S: Joo joo:.
 (1.0)
V: Mut (.) ↑maisemat oli kyllä aika komeita.
S: Ne: on kyl Mites se nousu (.) pääsitteks te ihan näppärästi sinne,
(d)
S: Joo:. Kuule tuota< (.) Ni mitä sulle kuuluu.
V: .mth ↑No::. Tässä on justii yksip potilas käymässä että
 jos puhutaal lyhyehkösti.
S : Eh heh Se on munki edun mukasta.
V: Nii:
S: Tota:  [tänne ]
V:   [Mut hyvää ] kuuluu noin yleisesti ottaen. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot