Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Jälkilisäykset > Paradigmaattinen jälkilisäys > § 1056 Lisäys parafraasina

§ 1056 Lisäys parafraasina

Paradigmaattinen jälkilisäys palaa lauseen johonkin jäseneen tai sellaisen osaan ja sanoo sen toisin. Lisäys voi esim. eritellä ja täsmentää edellä esitettyä lauseenjäsentä. Usein paradigmaattinen lisäys esittää toisin nimenomaan jonkin lauseenloppuisen elementin (a) mutta se voi sijaita keskellä lausettakin, heti sen ilmauksen jäljessä, jolle se esittää vaihtoehtoisen muotoilun (c). Lisäyksen ei tarvitse edustaa samaa lauseketyyppiä, jota se muuntelee. Se jäsen, jota lisäyksellä eksplikoidaan, on seuraavissa esimerkeissä kursivoitu, lisäys on lihavoitu.

(a)
Siinä on se hyvä puoli, että opiskeluaika on kohtalaisen lyhyt, kolme vuotta. (l) | Esiintyjä pelkää Jurkan mielestä kontrollin pettämistä. Että tekee jotakin, jota ei pysty hallitsemaan. (L) | ethän sä voi esiintyä koska sul ei oo hyviä mikrofooneja ja hienoja (.) laitteita, äänentoistolaitteita (P; Tiainen-Duvallon 2002) | – – ku se esipuheessaan kato kiittää kaikkia naisia kuten tapana on, Hannaa, äitiänsä ja ketä kaikkiansa. (P; Tiainen-Duvallon 2002: 178)

Löyhän appositiorakenteen (» § 1063) jälkiosa voi myös esiintyä lausumanloppuisena jälkilisäyksenä (b)

(b)
– – ja mä sanoin et mitä sitte teet (.) heikko ihminen ja sydäntautinen ja jalat turvonneet ja. (p)

Varsinkin keskellä lausetta olevaan substantiivi‑, adjektiivi- tai adverbilausekkeeseen liittyvä paradigmaattinen lisäys merkitään kirjoitetussa tekstissä partikkelilla eli, siis tai nimittäin. Myös pelkkä rinnasteinen lauseke voidaan välimerkeillä osoittaa parenteettiseksi, kuten esimerkkiryhmän viimeisessä tapauksessa.

(c)
Substantiivilauseke:Sääli eläintä, mutta kuolluthan se joka tapauksessa olisi niin kuin olivat kuolleet kaikki antiikin kreikkalaiset, siis ihmisetkin. (k) | Se vastasi hyvin kuvaa sen ajan muskelimoottorista, mutta silloinkin yksi asia oli jotenkin kaikkia viritysteknisiä periaatteita vastaan, nimittäin pakosarjat. (l)
 
Adjektiivilauseke: – – kauhistun kun tajuan, että oikea vastaus eli kysyjää miellyttävä saattaa olla se että minä olen tehnyt mahdollisimman paljon pahaa, mutta – –. (k) | Mahdoin olla riettaan näköinen aamulla; vaaleanlaihan maalaismusikaaliavustajatytön, jossa oli jotain tylyä, tavallista, kunnollista ja ystävällisen huolellista, siis epätaiteellista, oli mahdoton päästä alkuun. (k)
 
Adverbilauseke: Vapaa-ajan pienet ja suuret haaverit turvaat parhaitenja myös edullisimmin – Järjestön Tapaturmavakuutuksella. (A)

Tavallisin paradigmaattisen lisäyksen tyyppi on esimerkki tai muu havainnollistus, jolla täsmennetään jotain nominaalista lauseketta. NP:ssä voi olla indefiniittinen kvanttoripronomini kuten joku tai muu (d). Esimerkin alkuun voi sijoittua myös partikkeli vaikka tai parafraasin merkki toisin sanoen. Kirjoitetussa tekstissä esimerkkiä edeltää usein kaksoispiste.

(d)
Kuuntelen mielelläni muutakin kuin valitteluja ja anteeksipyyntöjä, esimerkiksi selityksen. (k) | Tämä on kiusallista myös Suomen kannalta. Eduksi näet olisi, jos Suomi ja Ruotsi voisivat edetä Emuunkin yhteiseen tahtiinhakeutua toisin sanoen Emuun samalla tavalla kuin Euroopan unioniin vuosi sitten. (l)

Keskustelussa puhuja voi täsmentää aiemmassa vuorossaan ollutta kvanttoriadjektiivin kaikennäköstä sisältävää substantiivilauseketta myös toisen puhujan minimivuoron jälkeen (e).

(e)
L: ↑No kuule se asia jonka takia mä soitan oikeesti,
T: Nii.
L: On Leenan syntymäpäivä.
T: Joo,
L: Että (.) me on nyt kaikennäköstä ohjelmaa haa↑littu,
T: Mm:.
L: Laulua ja tanssia jamuuta. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot