Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Yhdyslause > Pää- ja sivulause > § 884 Sivulauseen ominaisuuksia

§ 884 Sivulauseen ominaisuuksia

Sivulause ei yksin edusta mitään puhetoimintoa (» § 1025), vaan esittää esim. päälausetta koskevaa temporaalista, kausaalista, konsessiivista tai konditionaalista taustatietoa. Sivulauseella on joitakin erityisiä kieliopillisia tuntomerkkejä ja rajoituksia verrattuna päälauseisiin. Yleensä sivulause ei ala suoraan lauseenjäsenellä vaan jollain lauseen alisteisuutta osoittavalla elementillä: yleiskonjunktiolla että (a) tai adverbiaalikonjunktiolla (b). Alisteiset kysymyslauseet alkavat kysymyssanalla tai verbillä, jossa on kysyvä liitepartikkeli ‑kO (c). Etenkin puhutussa kielessä että-partikkeli aloittaa myös alisteisen kysymyslauseen (» § 1158). Relatiivilauseet alkavat aina relatiivipronominilla (d).

(a)
Tästä seuraa, että teidät erotetaan koulusta. | Ja voit uskoa että kyllä minä olen saanut kuulla nämä samat purkaukset moneltakin mieheltä. (k) | Näistä havainnoista seuraa ajatus, että rikoksia voisi torjua vaikuttamalla rikostilaisuuksiin. (E) | Olen kiitollinen että olen saanut näinkin monipuolisia tehtäviä hoitaa – –. (E)
(b)
Hän kiitti myös Suomen eduskuntaa, kun se ”miltei yksimielisesti” hyväksyi lain rauhanturvaamisesta. (l) | Jos käytät kuivattuja papuja, liota niitä riittävän kauan ohjeen mukaan. (l) | Muistan sen hyvin vaikka siitä on jo monta vuotta. (k)
(c)
– – kansa ei tiennyt mistä oli kysymys. (k) | – – puhelimessa kysyttiin mitä on tekeillä. (k) | Minun täytyy ihmetellä, oliko tuo kaikki työ turhaa? (E)
(d)
Eikä hänellä ollut ketään, jolle uskoutua – ei ketään, joka olisi voinut auttaa… (k)

Sivulauseella on modaalisia ja tekstuaalisia rajoituksia. Esimerkiksi imperatiivi ei ole yleensä niissä mahdollinen (e); referaatissa sitä vastaakin indikatiivi tai konditionaali (» § 1462).

(e)
Mene sinä edellä, minä tulen myöhemmin. vrt. Haluan, että sinä menet ~ menisit edellä. | Antakaa minun olla rauhassa! vrt. *Haluan, että antakaa minun olla rauhassa.

Sanajärjestys ei myöskään toimi sivulauseessa yhtä merkittävällä tavalla informaatiorakenteen eikä emfaasin ilmaisijana kuin päälauseessa.

Monet partikkelien lajit osoittavat puhujan asennoitumista puheenaiheeseen tai puhuteltavaan. Koska puhefunktioita ilmaistaan päälauseella, useimpia partikkeleita käytetään vain päälauseessa. Lähinnä finiittisissä päälauseissa esiintyvät lauseen ensimmäiseen jäseneen kiinnittyvät liitepartikkelit ‑hAn, ‑pA ja ‑s (f) (» § 134135) sekä ylipäänsä sävypartikkelit (g) (» § 870).

(f)
Hehän tulevat takaisin. vrt. *Jos hehän tulevat takaisin, minä lähden. | Tulevatko he koskaan takaisin? | Kaikki pitää tehdä itse, mutta onhan tässä aikaa. (k) | Useimmiten on paha voitolla mutta onpa joskus hyväkin päätänsä nostanut, – –. (k) | Hänpäs keksi kertoa asiasta poliisille.
(g)
Ei se nyt kyllä onnistu. | Tässä sitä riittää pohtimista. | Hän sitten ~ vasta on mukava ihminen. | Monta kertaa on todettu, että erityisesti pienen maan on hyvä hankkia ystävät läheltä ja viholliset kaukaa, jos nyt vihollisia olla pitää. (l)

Huom. Kommunikatiivisten ja mentaalisten verbien yhteydessä että-lausetta käytetään referointiin (» § 14831484). Sen variantti, hallitsevan verbin edellä oleva lause, ei saa että-konjunktiota eikä siis ole (jälki)johtolauseelle selvästi alisteinen:

 
Hän ilmoitti, että teksti on valmis. | vrt. Teksti on valmis, hän ilmoitti.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot