Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Reaaliaikainen lause ja muu lausuma > Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan > § 1011 Mahdollinen ja lopullinen lause

§ 1011 Mahdollinen ja lopullinen lause

Reaaliajassa muodostuva puheen lause on potentiaalinen, ”mahdollisesti valmis”, kunnes puhuja itse jatkaa vuoroaan seuraavalla elementillä tai toinen puhuja on aloittanut omansa. Lause siis päättyy potentiaaliseen lauserajaan; joko heti tai myöhemminkin puhuja – tai vastaanottaja – voi sitä myös jatkaa. Koska puhuja voi tarvittaessa jatkaa lauseen muotoista lausumaansa liittämällä siihen esim. adverbiaaleja tai rinnasteisen lauseen, reaaliaikainen lause on vastaanottajan kannalta prosessinomainen verrattuna kirjoitetun kielen rakenteellisesti valmiiseen lauseeseen.

Rakenteeltaan valmista lausetta puhuja voi jatkaa lisäämällä siihen jatkoksi esim. verbin määritteen (a) tai lauseenmääritteen (b, alin rivi). Näin syntynyt uusi kokonaisuus on ydinosaltaan sama kuin aiempi lause mutta vie sitä ajatuksellisesti eteenpäin.

(a)
S: Onks Sini jo kotona.
V: Ei oo tullu vielä.
S: Ai jaa. Noh tietsä mitä aikaa se tulee.
V: Ei sanonu?,
 (.)
V: ollenkaa

Kun adverbiaalilause ei liity edeltävään puheeseen, se ennakoi eli projisoi tulevaa päälausetta. Adverbiaalilause on tässä tapauksessa syntaktisesti keskeneräinen ja oikeuttaa puhujan jatkamaan vuoron vaihtumisen ylikin. Lauseenloppuinen konjunktio ja partikkeli ni ennakoivat myös lauseelle jatkoa.

(b)
Lääkäri: Nii siel on katottu sydän ja,
Potilas: [Nii:
Lääkäri: [sitte on ku o tehty se tietokonekuvaus ni,
Potilas: .Nii
 (.)
Lääkäri: siihen ne (.) keinot jo loppuuki.
Potilas: Nii.
Lääkäri: Melkein. (P)

Yksi tapa jatkaa kehkeytymässä olevaa lausetta yli minimin on jättää aloitettu rakenne sillä tavalla kesken, että liittää siihen parenteettisiksi tulkittavia välihuomautuksia, minkä jälkeen alkuperäiseen lauseeseen voi palata (» § 1071). Esimerkissä (c) puhuja E aloittaa jos-lauseella, mutta lisää sitten vuoroonsa parenteettisen huomautuksen, jonka vastaanottaja noteeraa partikkelilla joo. Tämän jälkeen seuraa ni-partikkelilla alkava päälause.

(c)
E: Yks juttu. Että jos siihen Mastrojannii ei saa lippuja mä kyllä luulen että siihen saa.
M: Joo
E: Ni toinen mikä siinä< siel menis nyt tänä iltana ensi-illassa on se Helsinki–Napoli. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot