Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron loppu > Vuoronloppuiset partikkelit > § 1043 Muita partikkeleita: siis, sitten, kato, kuule

§ 1043 Muita partikkeleita: siis, sitten, kato, kuule

Eräät muut vuoron loppuun asettuvat partikkelit merkitsevät ikään kuin jälkikäteen sen toiminnan luonteen näkyviin tai vetoavat vastaanottajan huomioon. Vuoronloppuisena partikkelit siis ja sit(ten) merkitsevät esitetyn vuoron puhujan tekemäksi päätelmäksi (a–b). Kysmysvuoron lopussa sit osoittaa kysymyksen nousseen edeltävästä kontekstista (c). (Esimerkin vuorossa on partikkelin jäljessä eteenpäin lohkeavan lausekkeen loppuosa, jollainen usein myös sijoittuu loppuun; » § 1009, asetelma 154.)

(a)
UM: Mutta viikon loma se on ankara varotus. Pakkoloma ilman palkkaa siis. (p)
(b)
NM: On kyllä aika noi hjumoristisesti noi kysymykset järjestetty.
UM: Juu niin on. Niistä saa se yhteenveto tietysti vedettyy sitte. (p)
(c)
S: Mitä kuuluu,
V: mt hm:: Kauheeta hässäkkää:. Mä tuli justii itte vasta töihin toi: toinen
  Sonja oli täällä mua tuuraamas [sa ja tääll on hirvee – – hirvee
S:   [Aha:,
V: niinku sählinki,
S: Ai jaa:. Joo mä yritin sinne jo aikasemmin soittaa ja puhelin oli koko
 ajan varattu. se oli varmaan pois seinästä sitteh.
V: Joo:. (p)

Huomionkohdistinten kuten kuule, kato yksi esiintymisympäristö on vuoron loppu (d). Näitäkin selvemmin vahvistaa vuoronloppuinen hei vuoron affektista sävyä (e).

(d)
Älä viitti kuule. | Otetaanks me siikaa hei. (p) | Aikamoinen mustelma siin on tullut kuule. (P) | Soitetaan kelloo tiäks. (p) | Työt täytyy mennä määräaikaan. Sakko tulee kato. (p) | Sinulla on sikarinporoa nenänpää täynnä kuule. (p) | Sit joku huusi siält et koska tulee ensilevy kuule. (p)
(e)
Vikke: No ↑onks meiälluokkalainen Suamelan Miia menny naimisii
Missu: Mi.
Vikke: No ku oli So↑meron seurakunnassa Miia (.) Susanna (.) Suomela.(.) vihitty (.) ja joku Petri joku.
Missu: Ei voi olla totta hei (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot