Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Yleistä > Sijamuotojen esiintymisyleisyyksiä > § 1228 Sijojen yleisyys eri sanaluokissa

§ 1228 Sijojen yleisyys eri sanaluokissa

Sijaesiintymissä on jonkin verran eroja sanaluokkien kesken (» taulukko 11). Substantiivien yleisimmät sijat ovat subjektin, objektin ja predikatiivin sija nominatiivi sekä genetiivi, jonka yleisyyteen substantiivin sijana vaikuttaa eniten se, että sitä käytetään ennen kaikkea substantiivin määritteenä (» § 1232). Selvästi harvinaisempi substantiivin sijana on partitiivi.

Taulukko 11: Substantiivien, adjektiivien ja pronominien sijaesiintymiä
  Substantiivit Adjektiivit Dem.pronominit Pers.pronominit
  % n % n % n % n
NOM 26,3 16593 32,2 4251 32,1 1906 47,7 1446
GEN 27,4 17275 18,7 2466 23,0 1366 21,2 643
T-AKK             3,5 105
PAR 16,2 10225 21,2 2803 12,2 725 7,6 230
ESS 2,6 1670 3,6 478 1,3 75    
TRA 1,6 1010 4,1 538 0,1 5 0,0 1
INE 6,7 4220 4,5 595 8,3 494 0,6 19
ELA 5,3 4660 4,4 581 9,7 578 3,0 91
ILL 6,3 3964 5,3 697 6,9 408 1,0 29
ADE 3,6 2288 2,7 354 3,8 224 6,5 197
ABL 0,9 570 1,2 154 1,1 64 1,5 46
ALL 2,4 1496 1,6 210 1,7 99 7,3 222
ABE 0,1 31            
KOM 0,1 89 0,1 15        
INS 0,5 300 0,4 53        
Yht.   64391   13195   5944   3029
Laskelma on tehty Lauseopin arkiston koodatusta yleiskielisestä aineistosta (jossa on myös yksi romaani ja näytelmä).

Adjektiivien sijajakaumaan vaikuttaa osin kongruointi substantiivipääsanan kanssa, mutta niillä on myös itsenäistä sijanvalintaa predikatiivisissa tehtävissä. Adjektiiveillakin nominatiivi on yleisin sija, mutta partitiivi on genetiiviä tavallisempi predikatiivin ansiosta. Ja toisin kuin substantiiveilla, predikatiiviadverbiaalien sijat essiivi ja translatiivi ovat adjektiiveilla sisäpaikallissijojen ohella tavallisia.

Pronomineilla on nominatiivi ylivoimaisesti yleisin sija; persoonapronomineilla se kattaa lähes puolet esiintymistä. Substantiivien tavallisimmat paikallissijat inessiivi ja illatiivi ovat persoonapronomineilla harvinaisia. Demonstratiivipronomineilla taas sisäpaikallissijat ovat suhteellisen yleisiä, mikä asiateksteissä selittyy osittain siitä, että puheena oleviin abstraktioihin viitataan se-tukipronominilla: Se johtuu siitä, että…; Se näkyy siinä, että…; Se vaikuttaa siihen, että… Pronominit eivät juuri esiinny vajaakäyttöisissä sijoissa.

Verbien infinitiivimuotojen sijajakauma (» taulukko 12) on erilainen kuin nomineilla. Tavallisin on A-infinitiivin perusmuoto (syödä); sijapäätteellisistä yleisin on illatiivi (syömään), joka esiintyy verbien täydennyksen sijana. Inessiiviä esiintyy niin E- kuin MA-infinitiivissä: syödessä, syömässä. Instruktiivi on infinitiivien muotona huomattavasti tavallisempi kuin nominien; sitä esiintyy E-infinitiivissä enemmän kuin keinoa ilmaisevaa MA-infinitiivin adessiivia (syömällä), tapaa merkitsevää abessiivia (syömättä) tai translatiivisijaista A-infinitiiviä (syödäkseen).

Taulukko 12: Infinitiivien sijaesiintymiä
  A-inf E-inf MA-inf Yht.
  % n % n % n n
Perusmuoto 55,4 3464          
TRA 1,8 110          
INS     7,2 453      
INE     8,6 538 3,0 187  
ELA         0,5 33  
ILL         16,7 1048  
ADE         2,6 162  
ABE         4,2 263  
Yht. 57,1 3574 15,8 991 27,1 1693 6258
Laskelma on tehty Lauseopin arkiston koodatusta yleiskielisestä aineistosta (jossa on myös yksi romaani ja näytelmä).

Huom. Monien sijojen yleisimmät sanaesiintymät teksteissä ovat demonstratiivi‑, persoona- tai relatiivipronomineja. Esimerkiksi Lauseopin arkiston koodatussa yleiskielisessä aineistossa ja Parolen koodatussa asiatekstiotoksessa taajimmin esiintyvät sanat nominatiivissa ovat se, hän, joka, genetiivissä sen, tämän, hänen ja partitiivissa sitä, mitä. Sen sijaan esim. essiivissä yleisimmät sanat ovat ajan adverbiaaleissa esiintyvät vuonna ja aikana, translatiivissa taas adverbeiksi kiteytyneet lisäksi, esimerkiksi, siksi. Tavallisimmat abessiivisijaiset sanat ovat MA-infinitiivejä, eivät substantiiveja.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot