Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Deiksis > § 1425 Miten deiksis ilmenee demonstratiivien käytössä

§ 1425 Miten deiksis ilmenee demonstratiivien käytössä

Demonstratiivisten pronominien tämä, tuo, se sekä niiden pohjalta muodostettujen muiden pro-sanojen merkityseroja on pidetty ensisijaisesti spatiaalisina; on katsottu, että kyse on puheena olevien tarkoitteiden suhteellisesta etäisyydestä puhetilanteen osallistujiin. Puhujien huomiopiiriin kuuluu kuitenkin paljon muutakin kuin suhteellinen etäisyys tarkoitteisiin. Seuraavassa kaikki esimerkit ovat peräisin samasta kahden puhujan välisestä keskustelusta, jossa puhujien paikka ei vaihtele. Pronominin valinta voi kyllä riippua puhujien suhteellisesta sijainnista puheenaiheeseen nähden, kuten esimerkissä (a), jossa toinen puhuja on sitomassa kissalle kauluria toisen seuratessa vierestä. Mutta kun puhujat ovat yhtä etäällä tarkoitteesta (b), valintaan voi vaikuttaa myös esim. puhujan suhde tarkoitteeseen. Kissojen omistaja (Reija) käyttää pronominia nää, mutta vieras pronominia noi.

(a)
Katri: ↑Mite toi [kissa] on noi pieni?
Reija: Tää o oikeestaa kasvanu hirveest, must tuntuu että ne jää kyllä aika pieniksi. – – Mut ku tää on kato tyttökissa. (p)
(b)
Reija: Nää on nimittäi jostai syystä iha tässä pihassa. Mut ehkä ne pelkää ku nei oo nii kauhee tottuneit.
Katri: Uskaltaaks niitä siel Suonejoel päästää parvekkeelle.
Reija: – – pääseeks siitä naapuriparvekkeelle, ootsä kattonu.
Katri: Kyy noi varmaa pääsee mutta, (p)

Toisaalta pelkkä deiktinen tä(m)ä-pronomini, johon ei liity leksikaalista luonnehdintaa, voi saman puhetilanteen aikana viitata useisiin tarkoitteisiin, joista jotkut ovat samalla tavalla molempien läsnäolijoiden huomiopiirissä (c). Pronominien tulkinta nojautuu sekä tilanteeseen että niiden lausumien sisältöön, joiden osana pronomini on, eikä kaikkiin lausumiin välttämättä liity varsinaista osoittelua (d).

(c)
[levy soi] Reija: Tää on rekkamieslaulu. (p)
(d)
– – silt on tästä [kaulurista] pudonnu tää osa mis on sen nimi (p) | – – pitäsköhä tää siirtää tähä meijä keskelle. (p) ’nauhuri’ | onks se [tuleva asunto] niinku alimmas kerrok- niinku tä. [asunto, jossa puhujat ovat] (p)

Kun puhuja referoi aiempaa puhetilannetta, deiktinen keskus siirtyy pois nykyisestä ja tämä-pronominilla viitataankin tuossa aiemmassa tilanteessa olleisiin tarkoitteisiin (e) (» § 14671468):

(e)
Mä sanoi niiku että, nii et jos nää paperit ois lähetetty tänne ensimmäisel kerralla kunnossa ja oikein. Sillä tavalla et me oltas saatu tästä selko. Ni tätäkä keskustelua ei tarvis käydä. (p)

Pronominin tuo ~ toi sekä sitä vastaavien deiktisten adverbien t(u)os(sa) ja tuolla merkitykseen kuuluu suhteellinen etäisyys tai sijoittuminen huomiopiirin ulkopuolelle; pronominin osoittama tarkoite ei välttämättä myöskään ole keskustelussa jatkuva (f; vrt. esimerkki c). Olennaista tässäkin on silti se, millaisessa lausumassa pro-sana esiintyy; t(u)os(sa) voi viitata samassa yhteydessä laajasti puutarhaan ja konkreettisemmin kaularemmiin (g; vrt. sana tässä esimerkissä b):

(f)
Nyt ku tosta puuttuu tosta komerosta toine ovi ni, – – nyt o vähemmä tilaa työntää kenkiä. Ei o vieläkää saatu siihe sitä vaneria. [levy soi] (p)
(g)
Reija: Sit se aina metsästää tuossa niitä tipuja. Mut se ei uskalla mennä kovi kauas.
 [kahdeksan riviä poistettu]
Katri: Onks tossa se sen nimi. – –
Reija: On. Tos on se ja, (.) heijastin? (p)

Toisaalta t(u)os(sa)-sanan merkitykseen voi kuulua vain ’ei täällä’; tarkempi tulkinta on mahdollinen lauseyhteyden avulla:

(h)
Tos oli Hesaris nimittäi savolaisista juttuu ja savolaisesta murrest [’murteesta’] (p) | Ni ku mulle sillai varotettii tuolla noi, [työpaikassa] (.) ku mä oli vähä aikaa ollu et – –. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot