Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Affektisuus ja kielen tasot > § 1709 Vuorovaikutuksen taso: interjektiot ja prosodia

§ 1709 Vuorovaikutuksen taso: interjektiot ja prosodia

Affektisessa tehtävässä käytettäviä keinoja on kielen kaikilla tasoilla. Prosodia samoin kuin ei-kielelliset keinot kuten eleet ja ilmeet, hymy ja nauru ovat eri tason ilmiöitä kuin leksikaalis-kieliopilliset ilmaisukeinot. Puheessa voi minkä tahansa ilmauksen sävyttää affektiseksi prosodian, etenkin äänensävyn, avulla. Äänen sävy ja voimakkuus narinasta ja kuiskauksesta korotettuun huutoon, puheen tempo ja rytmi samoin kuin sävelkorkeuden vaihtelu tai vaihtelemattomuus voivat jatkua yli lausuman ja puhujanvaihdoksen. Ne muodostavat jatkumoita, joista ei juuri voi eristää selvärajaisia kategorioita tai muita konventionaalistumia. Osa prosodisista konventioista on kuitenkin vakiintunut tukemaan tietyntyyppisten ilmausten käyttötarkoitusta, esim. jokin tyylitelty sävelkulku pilkkaamista (”lällättely”) tai kutsua (↑äitii tuuikkunaan).

Interjektiot eli huudahdussanat ovat kielellisten ja ei-kielelliseksi katsottavien ääntelyiden eli signaalien välimaastossa. Kun jokin signaali on saanut vakiintuneen fonologisen asun, se katsotaan interjektioksi. Interjektioiden olennaisena osana on prosodia: ilmaukset äännetään useimmiten ympäristöstään erottuvalla tavalla esim. venyttäen tai äänen sävyä muuntaen. Interjektioita voi ryhmitellä niiden ilmaisemien tunnetilojen perusteella karkeasti esim. seuraavasti:

 
Inho hyi, yäk, jak
Mielihyvä ah, aah, mmm
Helpotus huhhuh
Pelko hui, huh
Kipu aih, oioioi
Innostus hihuu, jip(p)ii, jess
Halveksunta höh, pyh
Harmistus hm

Toinen affektisuuden kannalta keskeinen partikkeliryhmä ovat dialogipartikkelit, joiden ilmaisumahdollisuuksia myös prosodia ja toisto lisäävät (» § 1738, 797800, 10441051). Esimerkiksi dialogipartikkelin toistolla joo joo puhuja voi osoittaa joko vakuuttelua tai kyllästyneisyyttä; nämä lausumat eroavat prosodisesti toisistaan, karkeasti esitettynä: joojoo vs. joojoo. (Nuoli ylöspäin tarkoittaa sävelkorkeuden äkillistä nousua, alaspäin osoittava nuoli sen laskua.)

Huom. Sanatason affektisista keinoista tarkastellaan tässä luvussa lähinnä voimasanoja (» § 1725). Johtamista käsittelevissä luvuissa tulevat esiin affektiset nominijohdokset (» § 206) sekä verbijohdosten affektinen käyttö (» § 354).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot