Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivien luokkia > Jaottomat ja jaolliset substantiivit > § 555 Jaolliset substantiivit: vesi, musiikki, rakkaus, juokseminen

§ 555 Jaolliset substantiivit: vesi, musiikki, rakkaus, juokseminen

Jaollista entiteettiä ilmaisevan substantiivin tarkoitteella ei ole selvää rajaa; se koostuu keskenään samankaltaisista tai ‑tapaisista osista, jotka eivät ole yksilöitävissä. Tarkoite on jaettavissa siten, että yksikin osa edustaa sellaisenaan kokonaisuutta ja on kuvattavissa samalla substantiivilla. Esimerkiksi kannusta kuppiin kaadettu tilkka kahvia on yhtä lailla kahvia kuin kannussakin oleva. Ja kääntäen: kun tilkkaan kahvia lisätään kahvia, kokonaisuus edustaa samalla tavalla kahvia kuin tilkat erikseenkin. Jaollisuuteen siis liittyy olennaisesti kumulatiivisuus.

Jaollisiin substantiiveihin kuuluu konkreettisen aineen nimityksiä eli ainesanoja kuten vesi, öljy, home, sametti, suklaa, liha, metalli, rauta ja abstraktia asiaa, tunnetta, ominaisuutta, tilaa tai tapahtumaa kuvaavia substantiiveja kuten rakkaus, ilo, musiikki, tiede, onnellisuus, solidaarisuus, työttömyys, väkivalta, lottoaminen, pyöräily, syönti, jääkiekko (pelilajina).

Jaollisia entiteettejä mitataan. Niiden kanssa esiintyy määrän ilmauksena kvanttoriadverbi, esim. vähän vettä, paljon piilotyöttömyyttä, runsaasti rakkautta, tai mittasana: litra vettä, kupillinen kahvia. Jaollistarkoitteiset yksikkömuotoiset substantiivit ovat kvantitatiivisesti epämääräisiä, mikä näkyy objektin ja predikatiivin sijamuodossa, partitiivissa (» § 14211422).

 
Löysin vettä. | Vesi oli hyvää. | Musiikki on kaunista.

Jaolliset entiteetit eivät tyypillisesti muodosta joukkoja eikä niitä voi laskea samassa mielessä kuin jaottomia; jaolliset substantiivit eivät myöskään esiinny yhtä lailla monikollisina kuin jaottomat.

 
Jaollinen: vettä + vettä = vettä (ei ”vesien joukko”)
Jaoton: kynä + kynä kynä (vaan kynien joukko)
 
*Kuulin kaksi musiikkia. | *Suomessa on ollut monta työttömyyttä. | *Työpaikalla ilmeni solidaarisuuksia stressaantunutta kohtaan. | *Väkivallat häiritsivät.

Aineet ovat kuitenkin laskettavia rajattuina ja yksilöityinä merkityksessä ’annos’, ’astiallinen’ tai ’laji’:

 
He joivat kaakaot. (k) | Joka päivä maidot viedään tonkissa meijeriin, – –. (l)
 
Raimo laski, kuinka monta olutta oli ehtinyt juoda, – –. (k) | – – joka päivä hän söi 92 eri lääkettä. (l) | – – Alkon viinivalikoima lisääntyy taas 40 viinillä. (l) | – – saamme Liljendalin Shellin kahvion myynniksi 28300 kahvia kuukaudessa. (l)

Monikkomuotoinen ainesana voi ilmaista myös esim. yksilöidyiksi ajateltuja kokonaisuuksia: Sinilevää saattaa olla vesissä vielä pitkälle syksyyn, – – (L).

Jaollisia entiteettejä ovat myös yksilöiden muodostamat joukot kuten lapset tai tyttö ja poika, esim. Lapset ~ Tyttö ja poika ovat iloisia.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot