Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Teonnimet ja teon tuloksen nimet > kaat-o, työnt-ö > § 230 O-teonnimien muodostus

§ 230 O-teonnimien muodostus

Johdin O liittyy tavallisimmin kaksitavuisiin A-vartaloisiin verbeihin (jak‑o, löyt-ö), harvemmin kaksitavuisiin e-vartaloihin (men-o, ol-o) tai AA-supistumavartaloihin (lep-o) (» § 222 asetelma 73). Johdin kiinnittyy (vahvaan) vokaalivartaloon, ja vartalon loppuvokaali jää pois sen edeltä. Tyyppiin kuuluu n. 150 sanakirjalekseemiä. Suurella osalla A- ja e-vartalokantaisista O-johdoksista on teonnimikäyttöä, mutta leksikaalistuneisuuskin on hyvin yleistä.

O-johdokset ovat kaksitavuisten A-vartaloiden yleisin teonnimityyppi. Näistä A-kantavartaloista hyvin moni on tA-loppuinen.

 
‑A- > ajo, anto, esto, heitto, hiihto, hoito, huolto, huuto, häätö, jatko, jousto, jättö, kanto, kierto, kiilto, kosto, kylvö, käyttö, lento, loisto, murto, muutto, nosto, nouto, näyttö, osto, otto, palo, pito, poisto, poltto, päästö, ryöstö, sieto, siirto, soitto, sorto, syöttö, säästö, taitto, tappo, teetto, toisto, tuotto, työntö, täyttö, uitto, vaihto, veto, vietto, voitto, vuoto, vääntö | Yhdyssanan määriteosana: ahtopaine, antolainaus, hirttoköysi, joutomaa, päättökoe
 
– – Kekkosen kaatoon haettiin moraaliltaan ja kansalaiskunnoltaan ryvettymätöntä henkilöä – –. (L) | Sen [puun] lahonkesto paranee, mutta samalla sen taivutuslujuus heikkenee. (L) | Raivion nopea pään kääntö ja mulkaisu saattoivat merkitä ”kyllä”. (k)

Tyypin elävyydestä kaksitavuisten tA-vartaloisten verbien teonniminä kertovat seuraavat satunnaisemmat muodosteet: jyystö (k), mättö (L), naitto, puurto, ryystö (l).

Joidenkin O-johdosten kantaverbinä on e-, AA- tai kolmitavuinen le-vartalo. Näissä johdoksissa on runsaasti leksikaalistumia.

 
‑e- > luulo, lähtö, meno, unennäkö, olo, pano, teko, tulo, tunto | ‑AA- > lepo, pelko
 
Leksikaalistumia
‑A- > jakso, kaivo, kanto ’kaadetun puun tyvi’, kasvo(t), katto, mato, muisto, peitto, pidot ’kestit’, sato (< sataa), tieto | ‑e- > kuolo, kuulo, kytö, kätkö, näkö, piilo | ‑AA- > lakko, pakko, sieppo, tuppo | ‑le- > luettelo, mittelö (< mitellä < mitata), muistelo, suutelo

Sekä kantavartaloltaan että merkitykseltään poikkeuksellisia O-johdoksia ovat esim. seuraavat:

 
‑i- tai -U- > käärö, tukko, sukupuutto (vrt. puuttua) | 3-tav. ‑A- > asento, komento, sisältö, sulatto, toisinto | -eA- tai 3-tav. ‑e- > halko (vrt. haljeta), katko, lohko, pako (vrt. paeta : pakenee), raato ’haaska’ (vrt. raadella), taisto

Huom. Verbikantainen O-johtiminen substantiivi esiintyy morfologisena kantasanana eräissä kki-, kAs-, lA- ja lAinen-johtimisissa sanoissa, esim. ajokki, liidokki (» § 199, 247), tulokas, vaihdokas (» § 287), hoitola, juottola (» § 186), huutolainen, siirtolainen (» § 190191), sekä yhdyssanan edusosana toimivissa (i)nen-johtimisissa adjektiiveissa, esim. lukutaitoinen, hyvätuottoinen, varmaheittoinen (» § 275). Toisaalta O-johdin voidaan näissä nähdä välittävänä aineksena, jonka avulla toinen nomininjohdin ylipäätään saadaan liitetyksi verbivartaloon.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Yleistä

Preesens

Imperfekti eli preteriti

Perfekti

Imperfektin ja perfektin suhde

Pluskvamperfekti

Tulevaan aikaan viittaaminen

Tempusjärjestelmä kokonaisuutena

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot