Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha > § 1028 Ai, jaa, jaaha

§ 1028 Ai, jaa, jaaha

Vuoroa yksin muodostavana dialogipartikkelina sana ai osoittaa uuden tiedon vastaanottamista. Vuoronalkuisena se esiintyy sellaisen deklaratiivimuotoisen lausuman alussa tai edessä, joka toimii edelliseen vuoroon liittyvänä tarkistuskysymyksenä osoittaen, mikä edellisessä vuorossa oli uutinen (a). Tällöin se voi esiintyä myös yhdessä kysymyspronominin kanssa (b). Dialogipartikkeli esiintyy myös yhdessä lausumapartikkelin et kanssa. Tämä partikkeliketju osoittaa, että vuoro on päätelmä toisen puhujan edellä esittämästä vuorosta (c). Toisaalta vuoronalkuinen partikkeli voi suorittaa selvemmin eri toiminnon kuin vuoron muu osa. Esimerkissä (d) puhuja ensin vastaanottaa uutisen, sitten kertoo vastavuoroisesti omansa.

(a)
V: Em mä ollu maalla,
S: Ai sä et ollu maalla.
V: Emmä ollu maalla.
S: Aha (p)
(b)
P: – – Teltta skulas ihan hyvin mut sit ku oli se taukoteltta siin vieressä ja se täytty lumella ja se kaatu ja se ‑
S: Ai mikä.
P: Semmonen taukoteltta semmonen ihan kevyt, (p)
(c)
P: Se [hanki] upotti melkein metrin.
S: Ai et se on niin pehmeetä (p)
(d)
K: No mitäs kuuluu
M: Mitäs ihmeempää sataa ja kovaa.
K: Aijaa täälläkin vähän tuli vettä? (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot