Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule > § 1029 Mites, mitenkäs; kuule

§ 1029 Mites, mitenkäs; kuule

Kysyvä tavan adverbi mitenkä(s) esiintyy puheessa myös partikkelistuneena muotoon mites. Sitä käytetään kysyvänä partikkelina jaoteltaessa puheenaihetta osiinsa (a) tai nostettaessa uusi puheenaihe esille (b). Tällöin puheenaihe esitetään vuorossa, joka on syntaktiselta rakenteeltaan yleensä lauseke. Lause on mahdollinen osana lohkeamarakennetta (c) (» § 1019).

(a)
Potilas: Voita en syö ollenkaan ja rasvatonta piimää ja
Lääkäri: Mites leipää?
Potilas: No leipä on semmosta limppua. Oon syöny kyllä nykyään.
Lääkäri: Mites sitte tämä hedelmä ja tämmöinen vihannespuoli? (P)
(b)
V: No katotaan, katotaan uudestaan se sitte et m-
S: Joo:.
V: mitä, voisk- pitäskö vaihtaa jotain muita kaappeja
S: Joo:.
V: tai sellasta ja, (.) ja tota ↑Mites niist liesistä.
S: Niistä liesistä, niin.
V: Niin m- mikä nii- Minkä hintasia ne nyt olikaan. (p)
(c)
OH: Mites teiän koulussa nykysin tommoset hommat kun tupakampoltto ja muu onks kielletty?
HV: On koulu‑, alueella mut, tiestis sitä ulkopuolella saa sitte, polttaa (p)

Huomionkohdistimista partikkelit hei ja kuule esiintyvät myös vuoronalkuisena. Yksi tyypillinen ympäristö on puhelinkeskustelun avauksessa soiton syyn esittäminen tai ennakoiminen (d). Partikkeli hei voi ilmaista esim. jotakin puhujan havaintoa tai oivallusta (e).

(d)
Kuule mul on yks junailuasia mielessä (p) | Kuule tota liikeniskö teiltä yhtä mankkaa vähäks aikaa (p) | Kuule mä varmuuden vuoks puhelimella ilmotan sulle. Mä lähetän sulle paperin huomenna, (p)
(e)
Hei se on nyt ihan se homma että puolustaja on hyvin mukana tilantees. (P; Leskelä 1999) | Hei kato noi on ihan ku Linnanmäen lippuja. (P) | [Asiakas:] HEI tää toimii. Oikeassa olit. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot