Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lauseet lisäyksinä > Adverbiaali- ja relatiivilauseet lisäyksinä > § 1068 Adverbiaalilause lisäyksenä

§ 1068 Adverbiaalilause lisäyksenä

Adverbiaali- ja relatiivilauseita käytetään myös syntaktisesti vähemmän kiinteän suhteen vallitessa. Tällöin on kyseessä lauseiden epärestriktiivinen käyttö eli käyttö päälauseen kaltaisina lisäyksinä. Seuraavassa esitellään muutama keskeinen käyttö (tarkemmin » § 11141117).

Kun sanaa vaikka käytetään lisäyksenä toimivan lauseen alussa, se kannattaa hieman eri merkitystä kuin konjunktiona: tulkinta on ’oikeastaan, tosin’. Vaikka-lauseen syntaktista irrallisuutta osoitetaan kirjoitetussa tekstissä pilkulla, puolipisteellä tai pisteellä. Irrallisessa vaikka-lauseessa on myös usein erilaisia päälauseelle ominaisia piirteitä kuten partikkelit ‑hAn tai kyllä, jotka osoittavat vaikka-lauseen olevan itsenäisempi kuin selvästi alisteisena lauseena toimiva adverbiaalilause olisi (a). Keskustelussa lisäyksenä toimiva vaikka-lausuma voi esim. liittyä varauksena puhujan omaan edellä esiintyneeseen lausumaan (b).

(a)
– Tämä näytelmä voisi olla tottakin, vaikka ainahan näytelmät ovat jalostettua todellisuutta, Kristiina korjaa. (l)
(b)
S: N- mutta sama- samahan se on sitte että että jos on tosi huono oppilas?, ni voi antaa viitosen että se on edes yrittänyt Sehän on ihan sama asia. Vaik sen tiedot ja taidot olis nelosen luokkaa,
V: Mm, (p)

Kun-lausetta käytetään yleisesti jonkin edellä esitetyn lausuman – direktiivin, kysymyksen, kannanoton tai päätelmän – perustelemiseen. Keskustelussa ku(n)-alkuinen lausuma esiintyy yleisesti jonkin toiminnan perusteluna. Perustelu voi tulla lisäyksenä puhujan edelliseen vuoroon myös siten, että välissä on toisen puhujan vuoro:

(c)
S: Sekö niitä [harjoituksia] vetää nyt.
V: No joo se veti ainaki ↑torstait mut tota mä en tiedä kuka vetää tiistait.
S: Ahaa. Joo,
V: Ku mä en oo ollu kumpanakaa tiistai- tai siis kummallakaan viikol – –. (p)

Epärestriktiivisenä lisäyksenä jos-lause esittää yhdyslauseen toisesta lauseesta tai edeltävästä itsenäisestä lauseesta jonkin varauksen tai kielteistä implikaatiota kannattavan kommentin. Näin käytettynä jos-sana merkitsee suunnilleen ’sikäli kuin’.

(d)
Jos ihan suoraan sanotaan, en ymmärrä edes isänmaallisuutta. (E) | Se eilinen tulee olemaan riesana vielä aika pitkään. Jos minä mitään ymmärrän. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot