Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Vokaalisointu > Vokaalisointu taivutuksessa ja johtamisessa > § 16 Taivutustunnusten ja johtimien vokaalin määräytyminen

§ 16 Taivutustunnusten ja johtimien vokaalin määräytyminen

Vokaalisointu pätee sekä taivutuksessa että johdosten muodostuksessa. Vokaalisoinnun suhteen vaihtelevat taivutustunnukset on esitetty asetelmassa 5.

Asetelma 5: Vokaalisoinnun alaiset taivutustunnukset
Taivutusmuoto Esimerkki
Partisiipit -nUt, -(t)tU saa-nut, saa-tu, jää-nyt, jää-ty
Imperatiivi -kO(-) saa-ko-on, jää-kö-ön
A-infinitiivi -(t)A- asu-a, vetä-ä, saa-da, jää-dä
Passiivi -(t)tA- asu-ta-an, vede-tä-än, saa-da-an
MA-infinitiivi ja agenttipartisiippi -mA(-) saa-ma-an, jää-mä-än, saa-ma, vie-mä
Mon. 3. persoona -vAt saa-vat, jää-vät
VA-partisiippi -vA saata-va, jäätä-vä
Imperatiivi -kAA saa-kaa, jää-kää
Sijapäätteet: PAR -(t)A, ESS -nA, INE -ssA, ELA -stA, ADE -llA, ABL -ltA, ABE -ttA voi-ta : voi-ssa, jää-tä : jää-ssä
3. persoonan possessiivisuffiksi -nsA saama-nsa, jää-nsä

Takavokaalin sisältävien vartaloiden jäljessä vaihtelunalainen suffiksi on yleensä takavokaalinen oli se sitten taivutustunnus tai johdin (poikkeuksia on vierassanoissa » § 17):

 
hieno-a | halu-taan | halu-kas | halu-ton : halu-ttoma-n | noit-uus

Etisten vokaalien jäljessä taivutuspääte on lähes aina etinen:

 
silli-ä | velli-ssä | siirty-ä | teke-mään | mutta: mer-ta

Johtimien vokaalin laatu sen sijaan määräytyy eräiltä osin toisin. Etenkin jotkin teonnimien (» § 222) johtimet esiintyvät neutraalien vokaalien e, i jäljessä takavokaalisina, vaikka verbin vartalon loppuvokaali olisikin etinen sointuvokaali:

 
heittä- > heitt-o | siirtä- > siirt-o | kiittä- > kiit-os | itke- > itk-u | kerää- > ker-uu | lepää- > lep-uutta- | vrt. verbinjohdin -U-: heittä- > heitt-y- | siirtä- > siirt-y-

Joissain nomininjohtimissakin voi esiintyä etu- ja takavokaalin vaihtelua neutraalien vokaalien jäljessä. Vaihtelu koskee kuitenkin vain yksittäisiä lekseemejä, esim. mieh-uus ~ (esi)mieh-yys, heini-kkö ~ heini-kko, inkeri-kko vrt. meijeri-kkö. Suurin osa vokaalisoinnun alaisista johtimista on sellaisia, että niistä esiintyy etinen variantti kaikkien etuvokaalien jäljessä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot