Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Hakukysymykset > Kysymyslauseen rakenne > Kaksoiskysymys > § 1684 Puhutussa kielessä: Onko teillä mikä auto?

§ 1684 Puhutussa kielessä: Onko teillä mikä auto?

Haku- ja vaihtoehtokysymyksen rakenteelliset ominaisuudet yhdistyvät kysymyslauseessa, jota nimitetään kaksoiskysymykseksi tai kO-mi-kysymykseksi. Kaksoiskysymyksiä esiintyy pääasiassa puheessa. Lauseen alku on kuin verbikysymyksessä (» § 1689), mutta jäljempänä lauseessa on interrogatiivipronomini. Merkitykseltään kaksoiskysymykset vastaavat hakukysymyksiä, ja niihin vastataan ensisijaisesti hakukysymyksinä (a). Lauseenalkuisen verbin tehtävänä on merkitä lause kysymykseksi.

(a)
A: Onksulla mikä auto? B: Honda. (K; Forsberg 1992: 26)
Asiakas: Mikä siinä on se päättymispäivä sitte.
Myyjä: Kaheskymmenesneljäs yhettätoista.
Asiakas: (Ni) onks se millanev viikompäivä. [1 vuoro poistettu; myyjä katsoo kalenterista]
Myyjä: Se on sunnuntai. (P)

Pronomini(n sisältävä lauseke) on tavallisimmin lauseen lopussa (b), mutta voi olla alumpanakin (c).

(b)
Olen tökkinyt kyseiset toukat lehtien sisältä kuoliaaksi. Onko se kuinka kannattavaa? (l) | Meniks se [polvi] sitte miten pahasti [sijoiltaan]? (P; Tiainen-Duvallon 2002) | [Kun kuuntelen levyltä Sepon laulua] kuulen siitä laulusta onko Seppo ollum missä kunnossa – –. (TV; Forsberg 1992: 26)
(c)
Talvikunnaan aika ei ehdi kuitenkaan käydä pitkäksi, kun nuori miespuolinen pankkivirkailija nousee seisomaan tiskin takaa ja sanoo: ”Päivää, oliko kenen vuoro seuraavaksi?” (L) | Voisin tällä viikolla tulla hakemaan sen NN:n lisurin kopioitavaksi, jos sinulle sopii. Oletko miten paikalla? (E) | A: oletko minkälaisessa yhteydessä ollut nyt perheeseesi? B: minä soitin tänä aamuna – –. (R; Forsberg 1992: 25–26)

Tyypillistä kaksoiskysymyksille on, että interrogatiivipronominin sisältävä lauseke on harvinaisempi objektina ja subjektina kuin muissa lauseasemissa. Tavallista on myös, että interrogatiivipronomini on substantiivin määritteenä.

Huom. Kaksoiskysymyksillä on ilmeinen yhteys haastatteluissa tavalliseen tyyppiin, jossa deklaratiivimuodon lopussa seuraa kysymyslauseke: ja, teit on täällä, mitem paljon?; ja töissä on täällä, miten monta ihmistä? (Forsberg 1992: 25; vrt. Olin 1996: 70–75). Toinen kaksoiskysymysten käyttöä vahvistava seikka on se, että itämurteissa käytetään samoja pronomineja indefiniittisinä ja interrogatiivisina: esim. lause Liekö siellä ketä kotosalla voidaan tulkita vaihtoehtokysymykseksi, jossa pronomini merkitsee ’ketään’, mutta siihen voi myös vastata kertomalla kuka on kotona.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot