Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Yleistä > § 770 Mitä numeraalit ovat?

§ 770 Mitä numeraalit ovat?

Numeraalit eli lukusanat ovat nomineja, jotka ilmaisevat lukumäärää. Numeraaleja on periaatteessa ääretön määrä. Muodoltaan ne jakautuvat peruslukusanoihin ja kymmentä suurempaa tarkoittaviin yhdysnumeraaleihin, joita muodostetaan rekursiivisesti peruslukujen yksiyhdeksän ja kymmenkantaisten peruslukujen kymmen(en), sata, tuhat jne. pohjalta (» § 780). Näiden kaikkien pohjalta muodostetaan erityyppisiä murtoluku- ja likimääräilmauksia, jotka käyttäytyvät monessa suhteessa kuten perus- ja yhdyslukusanat, vaikka voivatkin koostua useista sanoista (» § 781786). Numeraalien tyypit ilmenevät asetelmasta 125.

Asetelma 125: Numeraalien tyypit
Peruslukusanat nolla, yksi, kaksi, kolme, … yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat, miljoona…; tusina
Yhdysnumeraalit yksitoista, … kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi…
Murtolukuilmaukset puoli, neljännes, kaksi kolmasosaa, kaksi pilkku kuusi
Likimääräilmaukset pari, kolmisen, … viitisentoista…, puolenkymmentä, puolisensataa, kymmenkunta, toista sataa, kahdesta kolmeen

Numeraalit muodostavat nominien joukossa omanlaisensa sanaluokan (» § 772, 789). Niillä on sekä substantiivien että adjektiivien kieliopillisia ominaisuuksia ja yhteisiä piirteitä myös lukumäärän kvanttoripronominien kanssa (» § 762765). Sanat pari, puoli ja tusina ovat osittain peruslukusanojen kaltaisia. Sen sijaan lukujärjestelmään kuuluva sana yksi käyttäytyy toisin kuin muut numeraalit, samoin enimmäkseen nolla (» § 775).

Numeraalien tyypillinen tehtävä on ilmaista lukumäärää, mutta niillä on myös selvemmin substantiivista käyttöä. Tällöin numeraali viittaa lukuarvoon tai numeroon (kaksi plus kaksi, numero viisi) tai aikayksikköön (kello viisi, vuonna kaksituhatta) (» § 791).

Etenkin kymmentä suurempia, moniosaisia numeraaleja merkitään kirjoituksessa ensisijaisesti numeroilla. Taivutusmuotoisten moniosaisten lukujen sanallinen ilmaiseminen on useimmissa kielenkäyttötilanteissa harvinaista.

Huom. 1. Numeraaleina voivat toimia myös matematiikan lukuja tarkoittavat kirjainvariaabelit ja ‑vakiot, joista puhekielessäkin esiintyy n, ännä: n kertaa, ännässä tapauksessa. Matemaattisissa esityksissä on hyvinkin monimutkaisia numeraali-ilmauksia kuten kaksi pilkku seitsemän kertaa kymmenen potenssiin viisikymmentäkuusi.

Huom. 2. Puheessa numeraalit esiintyvät usein lyhentyneinä: i:n loppuheitto on yleistä (yks, kaks, viis, kuus), ja kymmenluvuissa käytetään lyhentymää kyt(ä): viiskyt(ä)kaks. Sanojen kaksi, yksi, kahdeksan ja yhdeksän taivutusmuodot ovat itämurteisen asuisia kaheksan, yheksän, kahella, yhellä myös laajalti itämurteiden ulkopuolella (» § 41 huom. 1).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot