Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelien yhdistelmät > § 132 -kin ja -kAAn muiden liitepartikkelien kanssa

§ 132 -kin ja -kAAn muiden liitepartikkelien kanssa

Fokuspartikkelina toimivat liitteet ‑kin ja ‑kAAn sijoittuvat normaalisti muiden liitepartikkeleiden edelle. Mitkään kin- tai kAAn-liitteen sisältävät liiteyhtymät eivät kuitenkaan ole yleisiä, ja osa niistä esiintyy pelkästään joissain murteissa. Tavallisimpia ovat seuraavat yhtymät:

 
‑kin + ‑hAn: [Se oli] Joku saksalais-suomalais-venäläinen yhteisyritys, rahatkinhan tulivat Saksasta. (k) | nekinhän [ongelmat] on ratkottavissa. (TV)
 
‑kin + ‑kO: Nyt kesälläkinkö? (P) | Tuommosella ongellakinko sitä [kalaa] tulee? (L)
 
‑kAAn + ‑kO: A: En halua mennä rannalle. – B: Nyt kesälläkäänkö? | Niin henkensä hän lopulta silloin antoi Vaan sitäkäänkö sä huomasitkaan (E) [runo]

kin- ja kO-liitteiden yhtymälle on mahdollinen myös päinvastainen järjestys: kesälläkökin, hänkökin. Järjestystä ‑kO + ‑kAAn puolestaan esiintyy seuraavanlaisissa alisteisissa kysymyslauseissa: En ole sitä lukenut enkä tiedä luenkokaan (l) ’luenko edes’ .

Kun lauseen predikaattina on liittomuoto, jakautuvat kin- ~ kAAn- ja muut liitteet sen eri osien kesken:

 
En ole sitä arvostellut enkä tiedä, olenko lukenutkaan. | Ei meillä kauaa ole alppimajoja käytettykään – –. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot