Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja > mur-kku, mat-sku, lim-u, poi-tsu > § 219 U-loppuiset slangisanat ja lähtösanan muuntelu

§ 219 U-loppuiset slangisanat ja lähtösanan muuntelu

Kaksitavuisten kkU- ja U-slangijohdosten lähtökohtana on niin yhdys- kuin muitakin substantiiveja:

 
-kkU: farkut, murkku, nelkku, telkku, terkut (PS), enkku ’englanti (kouluaineena)’, irkku ’irlantilainen’ (l), Meikku ’Meilahti’ (k) | -U: kakru, laku, sossu (PS), paku ’pakettiauto’, älppy ’LP-levy’ (skt), papru ’paperi’, Manu (< Mauno)

Johtimen k-aines sisältyy joskus jo lähtösanaan, esim. julkku ’julkimo’, peukku ’peukalo’. Soinnittoman konsonantin jäljessä johtimessa on lyhyt k:

 
‑kU: mahku ’mahdollisuus’ (l), satku ’satanen’ (k), Vesku (< Vesa)

Vieraskielisten lähtösanojen tapauksessa johtimena on -U tai harvemmin -kkU:

 
-U: deeku (vrt. deekis), handu, solttu (PS), fisu ’kala’ (< ruots. fisk), kledjut ’vaatteet’ (< ruots. kläder) (l), skrubu ’kolhu, kuoppa’ (< ruots. grop) (E), svedu ’ruotsalainen’ (sl), Stigu (< Stig), Mersu (< Mercedes-Benz) | -kkU: brenkku, sinkku

Lisäksi on (t)s(k)U-johdoksia, lähtösanaltaan yleensä omaperäisiä:

 
‑(t)skU: matsku, romsku (PS), ban(t)sku ’banaani’ | ‑(t)sU: poitsu, rantsu (PS), drinksu ’drinkki’ (L), hoitsu ’(sairaan)hoitaja’ (skt), kopsu ’kopio’ (k), pimatsu (l), kossu (< Koskenkorva), Hietsu ’Hietaniemi’, Kaitsu (< Kai), Lissu (< Liisa)

Johdinaines on -ppU ~ -psU sanoissa romppu, rompsu. Slangin U-loppuisia adjektiiveja ovat sulkku ’suloinen’ ja kätsy ’kätevä’.

Huom. Kaikki U-loppuiset sananmuunnokset eivät varsinaisesti ole slangia, vaan niissä on myös affektisia tai lastenkielisiä ilmauksia, esim. essu ’esiliina’, kisu, mas(s)u, nenu, omppu, pisu, possu. Samantyyppisiä ovat kantasanattomat muksu, peppu, pusu ja typy. (Vrt. ‑U affektisena johtimena » § 209.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot