Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Yleistä > Referenssi eli viittaaminen > § 1406 Tarkoite, referentiaalisuus ja epäreferentiaalisuus

§ 1406 Tarkoite, referentiaalisuus ja epäreferentiaalisuus

Substantiivilauseke (NP) on tyypillisesti viittaava eli referentiaalinen: puhuja viittaa sillä johonkin todellisen tai kuvitteellisen maailman entiteettiin, joka on tällöin NP:n tarkoite. Seuraavassa esimerkissä korostetut lausekkeet ovat referentiaalisia.

 
Ohi puski raskaana oleva nainen pojan kanssa, poika teki äkkipysähdyksiä niin että äiti oli töyssähtää kumoon. (k)

NP esittelee uuden tarkoitteen (esim. raskaana oleva nainen, pojan, äkkipysähdyksiä) tai viittaa jo mainittuun tai muuten esillä olleeseen tarkoitteeseen (esim. poika ja äiti). Tarkoitteen uudelleenmaininta on määräisyyden eli definiittisyyden yksi tyyppitapaus, esittely taas indefiniittisyyden. On viime kädessä tekstikohtainen kysymys, mihin esitellyistä tarkoitteista kulloinkin viitataan uudelleen.

Tietynlaisille lauseyhteyksille on ominaista, että ellei tarkoite ole tunnistettava (» § 1409), NP ei viittaa mihinkään tiettyyn tarkoitteeseen. Tällaisia indefiniittisiä NP:itä sanotaan epäspesifisiksi. Niitä on mm. kiellon (a) sekä hypoteettisen modaalisuuden (b) yhteydessä sekä etsimistä ja hakemista merkitsevien verbien objekteina (c). Tällöinkin on yleensä mahdollista jatkaa tarkoitteesta puhumista, jos pysytään samassa hypoteettisessa maailmassa (» § 1437).

(a)
Ja sillä oli päällä punaruutuinen mekko, mutta ei kenkiä ollenkaan – –. (k) | Odottelimme sen aikaa, kun portieri soitti, mutta se ei saanut sieltäkään meille huonetta. (k)
(b)
Olisin tyytyväinen, jos saisin asunnon, lapset päiväkotiin ja itselleni töitä. (l)
(c)
Jaro kaipaa hyökkääjää [otsikko] ¶ Jalkapalloliigassa viidentenä majaileva Pietarsaaren ylpeys Jaro etsii syksyn aikana riveihinsä uutta hyökkääjäpelaajaa, sillä hyökkääjistä on valmentaja Antti Muurisen mukaan kova pula. (l)

Kun uudelleenmaininta nostaa esiin edellä esitellyn tarkoitteen kategorian tai laadun eikä viittaa tarkoitteeseen sellaisenaan, lausekkeiden samaviitteisyys ei ole relevanttia. Katkelmassa (d) kerrotaan ensin tietystä henkilöstä, mutta kerrankin-sanalla alkavassa lauseessa on olennaista se, millainen henkilö on kyseessä.

(d)
Litmanen analysoi Hollannin maajoukkueen peliä – – ¶ [2 virkettä poistettu] ¶ Litmasen persoona vakuutti. Kerrankin urheilusta puhui mies, jolla on todella tietoa puhumastaan asiasta. (l)

Jos puhutaan tietystä tarkoitteesta eli NP on (puhujalle) spesifinen, tämä voidaan osoittaa sanoilla eräs tai yks(i) (» § 1410): Olisin tyytyväinen, jos saisin erään asunnon (vrt. epäspesifinen asunnon esimerkissä b). Samalla tavoin voi osoittaa, että kyse on tarkoitteesta itsestään eikä kategoriasta tai laadusta: Urheilusta puhui eräs mies, jolla on todella tietoa puhumastaan asiasta (vrt. d).

Predikatiivina ja predikatiiviadverbiaalina toimivat NP:t eivät ole referentiaalisia (» § 945). Niinpä ryhmän (e) esimerkit eivät, toisin kuin (f), mainitse kahta tarkoitetta, vaan predikoivat jäsenet luotettava ystävä ja luotettavana työntekijänä luonnehtivat lauseenalkuisen NP:n tarkoitetta.

(e)
Liisa on luotettava ystävä. | Liisaa pidetään luotettavana työntekijänä.
(f)
Liisa löysi luotettavan työntekijän.

Huom. Adjektiivi- ja adverbilausekkeet tai verbit eivät ole referentiaalisia kuten NP:t. Kaikilla tässä mainituilla ilmaustyypeillä on silti referentiaalinen merkitys eli denotaatio: ne kuvaavat kielenulkoisen maailman asiaintiloja ja ominaisuuksia. Tässä kieliopissa käytetään termiä tarkoite ensisijaisesti referentiaalisen NP:n tarkoitteesta. Termiä käytetään myös vähemmän teknisesti substantiivin mahdollisista tarkoitteista, oikeastaan denotaation merkityksessä, esim. puhuttaessa jaoton- ja jaollistarkoitteisista substantiiveista.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Direktiivin käsitteestä

Imperatiivi- eli käskylause

Muut verbialkuiset direktiivit

Jussiivi

Deonttiset ja performatiiviset ilmaukset direktiiveinä

Direktiivit ja partikkelit

Finiittiverbittömät direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot