Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Hajarakenteet > Nominaalisia hajarakenteita > § 1400 Predikatiivi-, eksistentiaali- ja lähirakenteissa

§ 1400 Predikatiivi-, eksistentiaali- ja lähirakenteissa

Predikatiiviin liittyvät adverbiaalit voivat olla erillään pääsanastaan. Pääsana muodostaa mahdollisine etumääritteineen yhtäjaksoisen lausekkeen, esim. erittäin tyytyväinen (a). Hajarakenteen voi muodostaa niin adjektiivi- (a) kuin substantiivipredikatiivikin (b). Predikatiivi toimii olla-verbin kanssa lauseen varsinaisena predikaattina, jonka laajennus adverbiaali on; lauseen ydinjäsenet määräytyvät predikatiivista ja sen täydennyksestä.

(a)
Liisa Majapuron taiteelle ovat ominaisia monipuolinen keinojen hallinta, älyn ja tunteen tasapaino sekä intensiivinen mutta vähäeleinen ilmaisutapa. (l) | Märkäajon lisäksi Panasoniciin voi olla erittäin tyytyväinen teriä ja verkkoja huuhdottaessa. (l)
(b)
Tavoitteenamme pehmeämpi ammattikuva, josta lähipoliisi on yksi esimerkki. (l) | Siitä on osoitus kilpailuviraston tuore selvitys, jossa virasto esittää valtion pankkien kokoamista Postipankin siipien suojaan. (l)

Predikatiivin tavoin käyttäytyvät tässä suhteessa myös essiivimuotoiset predikatiiviadverbiaalit (c) ja sellaiset nominilähtöiset tilan adverbit kuin innoissaan, kaukana, kotoisin, selvillä, sidoksissa, täynnä, omiaan (d) (» § 671673):

(c)
Puuttuvan ennakkoveron maksamatta jättämisestä olisi seurauksena koron määrääminen maksamattomalle summalle. (l) | Siitä oli oivana esimerkkinä sunnuntaina Hervannan laskettelurinteillä poljetut alamäkipyöräilykisat. (l) | Siitä on todisteena kaksi työtarjousta Saksasta, – –. (l)
(d)
Ruotsi-maaottelusta Halvari oli jo innoissaan. (l) | Missä on alttari, sieltä ei häpäisijä ole kaukana. (k)

Monet näistä saavatkin adverbiaalin ainoastaan niissä yhteyksissä, joissa hajoaminen on mahdollista (olla-verbin yhteydessä tai idiomin osana, esim. päästä selville jostakin). Koska rakenteen osat voivat silloin aina olla erillään, on epäselvää, muodostavatko kyseiset adverbit lausekkeita lainkaan. Sen sijaan sellaiset ilmaukset kuin Majapuron taiteelle ominainen ja esimerkki tästä esiintyvät myös muissa lauseasemissa.

Eksistentiaalisessa hajarakenteessa adverbiaali on erillään e-subjektista, yleensä teemana (e) tai esikentässä (f). Teemana se täyttää saman paikan kuin eksistentiaalilauseeseen yleensä kuuluva paikallissijainen ilmaus. Mahdollista on myös, että e-subjekti on lauseen alussa ja adverbiaali verbin jäljessä (g).

(e)
Kahvin vähittäishinnan korotukseen on paineita. (l) | Myös torpista on jäänteitä. (l) | Pääsisin todennäköisesti vihreistä läpi, koska demareita kohtaan on yhä paljon ennakkoluuloja. (l) | – – sähkön tuotantokapasiteetista tulee puutetta vuosikymmenen puolivälissä, (l)
(f)
Susien vaarallisuudesta Pulliaisella oli yleisen mielipiteen vastainen käsitys. (l) | – Kirjallisuuspiireihin minulla on hyvät suhteet. (l) | Kokonaan toinen kysymys on, teenkö enää koskaan elokuvia, ja siihen kysymykseen minulla ei ole vastausta. (l)
(g)
Jonkinlaista epätietoisuutta on siitä, pitääkö Emu-jäsenmaan täyttää tiukasti vaade korkeintaan 60 prosentin valtionvelasta suhteessa bruttokansantuotteeseen. (l)

Hajarakenteita esiintyy transitiivilauseissa, jotka ovat eksistentiaalilauseen kausatiivisia vastineita (h). Verbi ja NP, jonka osat ovat erillään, muodostavat sillä tavoin kiinteän liiton, että verbi tarkoittaa luonteenomaista tapaa, jolla NP:n tarkoite saadaan olemaan tai esille: Asiasta syntyi ~ tehtiin ~ saatiin aikaan päätös; Asiaa kohtaan heräsi ~ tunnettiin ennakkoluuloa.

(h)
Toyota oli hyvin vaativa isäntä ja sen ylimpään johtoon oli saatava aikaan henkilökohtaiset suhteet. (l) | Äärivasemmisto alkaa taas järjestäytyä, entiseen viholliseen on rakennettava uudet suhteet. (l)

Monet eksistentiaaliset hajarakenteet ovat varsin kiteytyneitä, niin että niitä ei välttämättä yhdistä vastaavaan yhtenäiseen lausekkeeseen, esim. jostakin on (jollakulla) kokemusta ~ etua ~ vaivaa, johonkin on (jollakulla) varaa ~ aihetta ~ oikeus, jonnekin on vapaa pääsy, jostakin on (jonnekin) hyvä näköala.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot