Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Välineennimet > keit-in, suodat-in > Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit > Taivutusmuotoiset adverbit > Nomininmuodot > harvo-in, jala-n > § 256 in-sanojen muodostus ja koostumus

§ 256 in-sanojen muodostus ja koostumus

Johtimen ‑in (: ‑ime-) sisältävät johdokset tarkoittavat kantaverbinsä ilmaiseman toiminnan välinettä, useimmiten jotain teknistä laitetta. Kantaverbi on tyypillisesti transitiivinen, käsittelemistä ilmaiseva ja subjektiltaan ihmistarkoitteinen. Johdostyyppiin kuuluu n. 300 sanakirjalekseemiä. Johdin liittyy tavallisimmin kolmitavuiseen ttA- tai stA-vartaloon tai kaksitavuiseen A-vartaloon, mutta myös muunlaiset kantavartalot ovat mahdollisia, eivät kuitenkaan yksitavuiset eivätkä Oi-loppuiset. Vartalon loppu-A, ‑e ja -i jää pois johtimen edeltä (lämmit-in, kytk-in, pyyh-in), joskus ‑O ja ‑U:kin (surv-in, ast-in, mutta: sauvo-in, istu-in). Supistumavartalon loppuvokaali lyhenee, ja johdin liittyy vaihtelemattomasti vahva-asteiseen vartaloon (tähtä-in : tähtä-ime-n). Muunkantaiset osallistuvat astevaihteluun (tuulet-in : tuulett-ime-n). in-johdosten muodostusta rajoittavat sekä semanttiset että kantasanan vartalotyyppiä koskevat ehdot, esim. intransitiiviverbeistä (*romahdin ’romahtamisväline’) tai le-verbeistä niitä ei juuri muodosteta. (Nominikantaiset in-johdokset » § 203.)

 
‑ttA- > hälytin, kaiutin, kirjoitin, kolkutin, lämmitin, räjäytin, sammutin, suodatin, säteilytin, teroitin, tuuletin, varoitin | ‑stA- > ajastin, pakastin, puhdistin, ripustin, tulostin, vahvistin, varjostin | Muu 3-tav. > keritsimet, puhallin, sanelin, valaisin, valitsin | 2-tav. ‑A- > keitin, otin, pistin, soitin, säädin, uistin | Muu 2-tav. > aistin, kaulin, kytkin, laskin, poljin, pyyhin, vatkain, viestin

in-johdokset voivat saada kantaverbiltään periytyviä laajennuksia tai määriteosia, useammin jälkimmäisiä:

 
housunkannattimet, kanavanvalitsin, vastaanotin (PS), pippurisumutin (L)hampaiden putsain (L) | yhteiskunnan kuvastin (l)

Etenkin teknisten laitteiden nimityksissä on paljon yhdyssanoja, esim. ilmanpuhdistin, kaukosäädin, piirtoheitin. Intransitiivikantaisia in-johdoksia on joitakin, mm. astin, istuin, liidin, luistin sekä muodostukseltaan ja merkitykseltään poikkeukselliset eläin, kasvain ja soidin. Orgaanista elintä tarkoittavia ovat elin, lennin ja siitin, ainesanoja liuotin ja hapetin, poikkeuksellisesti abstraktistarkoitteisia esim. houkutin, kannustin, vaikutin. Vartaloltaan deskriptiivisiä ovat mm. töllötin ja helistin; deskriptiivikannoista ovat myös uudismuodosteet mahdollisia, kuten naksutin, naputin (L) tai jalkinetta tarkoittavat lempsutin ja läpsytin (L). Leksikaalistumia tai oppitekoisia ovat mm. seuraavat in-johdokset, joista kaikki eivät myöskään ole merkitykseltään välineennimiä:

 
antimet, hoksottimet, kaihdin, kosketin, kuolaimet, kuvastin, näppäin, puhelin, tarjotin

Huom. Lisäksi in-johdoksia tavataan yhdyssanan määriteosina, esim. elinkeino, keitinliemi, myös sellaisia, jotka eivät esiinny itsenäisenä lekseeminä, esim. asuintalo, kuolinhetki, olinpaikka (» § 417). Yhdyssanan alkuna in-johdos ei yleensä ole merkitykseltään välineennimi.

Varsinkin murteissa esiintyy runsaasti myös deskriptiivisiä (t)in-johtimisia ihmisen nimityksiä (Länsimäki 1987: 259–274), esim. äiti on aikamoinen hössötin (L).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot