Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Reaaliaikainen lause ja muu lausuma > Prosessilauseen kieliopillistumia > Limittäisrakenteet > § 1015 Lauseilla yhteinen jäsen: otan ne kivet kaikki vyörytän alas

§ 1015 Lauseilla yhteinen jäsen: otan ne kivet kaikki vyörytän alas

Limittäisrakenteeksi kutsutaan sellaista reaaliajassa puhuttua kaksiverbistä lausumaa, joka muodostaa prosodisesti sujuvan kokonaisuuden, mutta rikkoo sitä kirjoitetun kielen mukaista kieliopillisen lauseen ehtoa, että lauseessa on vain yksi finiittiverbi. Limittäisrakenne käsittää kolme osaa: alku- ja loppuosa ovat keskenään yhteensopimattomia, mutta keskimmäinen osa muodostaa kummankin kanssa syntaktisen konstruktion:

 
Tultiin viime yönä joskus yhen aikaan oltiin perillä

Limittäisrakenteita on useantyyppisiä. Tavallisimmin kaksi lausetta voi asettua äsken esitetyllä tavalla limittäin niin, että niillä on jokin yhteinen nominaalinen jäsen, useimmiten lausetta tai verbiä määrittävä adverbiaali. Ensimmäisen lauseen lopussa oleva yksi tai useampi verbin adverbiaalimäärite toimii seuraavassa lauseessa puiteadverbiaalina (a). Lauseilla voi olla myös yhteinen objekti tai muu verbin täydennys (b). Tällöin rakenteen kaksi persoonamuotoista verbiä kehystävät yhteistä objektia.

(a)
Minä ilmestyn tänne vasta sellai varttia vaille yheksän tulee seuraavaks niitä tehtäviä. (p) | Me oltiin kerra Purosen Matin kans mentii ensin Sentraaliin ja – –. (p) | Jokainen viittoi yhden lauseen järjestyksessä niinku mentiin ja – –. (P)
(b)
Mä otan tost ne isot kivet kaikki vyörytän tonne alas ja sitten mä kaivan sen – –. (p)

Mahdollista on myös, että edellisen lauseen e-subjekti taikka predikatiivi toimii seuraavan lauseen perussubjektina (c). Esimerkkiryhmän viimeinen lausuma, jossa yhteisessä jäsenessä on liitepartikkeli -han, voidaan tulkita myös itsekorjaukseksi: ‑hAn ei voi esiintyä lauseenloppuisessa predikatiivissa.

(c)
Ku siinä on se ohitustie kulukkoo että mie en tie missä asti se ois sitte lähin linja-autopysäkki. (P) | ja tässä (.) on taas sit tää vaaleempi (.) on eri. (P) | Mut se (.) tää on nyt tää valo (.) tulee tota (.) suoraan (P; Etelämäki 2006) | ↑sehän on ollu jonkullainehelpotushan se on ollu siis (P)

Kahdella hallitsevalla lauseella voi olla yhteinen täydennys- tai määritelause. Esimerkissä (d) referoiva että-lause on sekä verbin sanoa että verbin kysyä objektina. Johtolauseen edellä oleva objektilause ei yleensä voi saada että-konjunktiota (» § 1483); limittäisrakenteessa tämä on mahdollista. Esimerkin (e) sillon ku ‑partikkeliketjulla alkava adverbiaalilause toimii sekä edellistä lausetta spesifioivana että alkuosana yhdyslauseelle, jonka loppuosa alkaa partikkelilla ni (» § 811).

(d)
Mä sanoin että no mitenkä sä oot sinne joutunut kerran sit kysyin. (P)
(e)
Laura: Muistatsä ku mä sanoin sillon ku me nähtii se ekan kerran meiän koulussa?
Jenni: mm:.
Laura: ni mä olin sillee et onpas sulone. (P; Routarinne 2003: 216)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot