Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Lauseke lausumana ja vuorona > Tarkistus- ja jatkokysymys > § 1024 Kysymykseksi tulkittavia lausekkeita

§ 1024 Kysymykseksi tulkittavia lausekkeita

Kun lauseke esiintyy vierusparin etujäsenenä keskellä keskustelua eikä kyseessä ole direktiivi, vuoro on merkitykseltään sidoksissa edeltävään kontekstiin. Se ei kuitenkaan ole yhtä lailla edellisen vuoron syntaktisesti ennakoima kuin jälkijäsenet.

Lauseketta käytetään tarkistuskysymyksenä, jolla puhuja toistaa jonkin osan keskustelukumppanin edellä esittämästä vuorosta varmistuakseen siitä, että on kuullut tai ymmärtänyt oikein (a) (myös » § 1683). Tarkistuskysymys ei ole välttämättä samassa sijamuodossa kuin lauseke, joka kysymyksessä toistetaan (b).

(a)
S: Ja sit siin on ovessa semmonen et ku painaa siit ni sit siin on niinku automaattisummeri.
V: Automaattisummeri.
S: Joo. (p)
(b)
S: No minkähintasta ja minkälaisia määriä te ootte muut ottan
V: No itsekukin ottaa mitä ottaa
S: Nii mitä tarvitsee ni,
V: Mi↑nä otan sellasen ison se on kakstoista kiloo semmoseen isoon ämpäriin yleensä menee.
S: Ihan tämmönen normaalikokonen ämpäri. Joo nii [just
V:   [Nii ei mi↑kään pieni
  vaan tavallinen semmonen niinku siivousämpäri. (p)

Jatkokysymys voi sisältää pelkän lausekkeen tai sellaisen, jonka aloittaa partikkeli entä tai mites (» § 1029, 1033). Jatkokysymys on varsinkin kysymyslistoissa myös ilman partikkelia (c).

(c)
L: ↑Onko turvotuksia,
P: Ei o.
L: rintakipuja,
P: ↑ei o. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot