Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Adjektiivit > Adjektiivilauseke > Astemääritteet > § 615 Erilaisia astemääritteitä: melko, tosi, aivan, lähes, liian

§ 615 Erilaisia astemääritteitä: melko, tosi, aivan, lähes, liian

Intensiteettipartikkelit ja vastaavasti intensiteettimääritteinä käytettävät adjektiivin ja voimasanan genetiivimuodot ovat tyypillisiä adjektiivin (ja adverbin) etuasemaisia astemääritteitä. Niiden avulla ominaisuuden asteen voi esittää olevan normaalia tai odotuksenmukaista korkeampi tai alhaisempi (a) (» § 621, 664666). Adjektiivin astemääritteitä ovat myös vähäistä määrää ilmaisevat kvanttoriadverbit (b).

(a)
Vanhassa koulussa oli aika kamalaa, kun oli kylmä ja lattiat narisi. (l) | Olen tilannut sinulle ajan oikein mukavalta lääkäriltä. (k) | Oli tosi vaikea päästä jengiin mukaan. (l) | Asetelmien maalaaminen on kuvaamataiteessa suhteellisen nuori asia, – –. (l) | Minä olen helvetin vihainen. (k)
(b)
Olenkin hieman pessimistinen sponsorointiin nähden – –. (l) | – – kuva on sävyltään hieman punertava. (l)

Astemääritteenä käytetään myös komparatiivi- tai superlatiivimuotoista adverbia: vähemmän mukava, eniten käytetty (» § 641).

Täyteyden ja likimääräisyyden asteen määritteet kuten täysin, melkein, osittain ilmaisevat, missä määrin ominaisuus pätee puheena olevaan entiteettiin: kokonaan vai osittain (» § 659661). Täyteyden astemääritteen saa adjektiivi, joka ei normaalisti komparoidu eikä saa intensiteettimääritteitä mutta ilmaisee kuitenkin ominaisuutta tai laatua, jonka rajat on mahdollista saavuttaa. Tällaisia ovat sellaiset adjektiivit kuin tyhjä, täysi, samanlainen, (jonkin) kaltainen.

(c)
Kun katsoo suomalaisen flamencon tilannetta, asia on tyystin toinen. (l) | Olen siis aivan tavallinen suomalainen mies, – –. (l) | Vastaus oli täysin odotetun kaltainen – –. (l) | – – olosuhteet viinirypäleiden kasvattamiselle ovat lähestulkoon samat kuin Ranskassa Champagnen alueella. (l) | Silmät olivat munanmuotoiset ja miltei ripsettömät. (k)

Toisaalta sellaiset adjektiivit kuin tiistainen tai viimevuotinen eivät ilmaise ominaisuutta, jonka rajat voitaisiin saavuttaa, ja siksi esim. ilmaukset *täysin viimevuotinen, *jossain määrin tiistainen eivät ole mahdollisia. Myös komparoituvat fysiologista tai tunnetilaa kuvaavat adjektiivit voivat saada täyteyden asteen määritteen – riippumatta siitä, käsitetäänkö adjektiivi suhteellista vai absoluuttista ominaisuutta ilmaisevaksi:

(d)
Älä kuivata vaatetta aivan kuivaksi, sillä silkki siliää parhaiten hieman kosteana. (l) | – – hetken ajan hän oli melkein onnellinen. (k)

Yksilöivät adjektiivit saavat sellaisia täyteyden astemääritteitä kuin aivan, ihan tai melkein, lähes (e). Sen sijaan yksilöivää ominaisuutta ei voi luonnehtia määritteillä täysin tai osin: ?täysin ensimmäinen, ?osittain kaunein.

(e)
Aivan suurimpien ja aivan pienimpien rotujen suosio kasvaa tällä hetkellä eniten. (l) | Ei tämä ristikoiden tekeminen sentään mun ihan ainoa harrastus ole. (l) | Tapio mieltyi Katriin ja kertoi hänestä melkein ensimmäisenä asiana äidilleen, – –. (k)

Riittävyyttä ja liiallisuutta ilmaisevat sanat kuten liian, riittävän ovat tavallisia adjektiivin astemääritteinä. Ominaisuuden riittävyys tai liiallisuus voidaan esittää myös suhteutettuna tarkoitukseen tai tilaan, joka ilmaistaan lähinnä tulosijaisella adverbiaalilla, infiniittisellä rakenteella tai jotta-lauseella.

(f)
Se ei kuulosta tarpeeksi hyvältä, – –. (k) | Elokuu on meteorihavaitsijan ihannekuukausi: yöt alkavat olla riittävän pimeitä havainnoille ja tarpeeksi lämpimiä talvikelejä vihaaville. (l) | Olin liian nuori mihinkään työhön. (k) | Kapinalliset eivät olleet kyllin voimakkaita sotilaallisesti saadakseen vaatimuksensa läpi. (l) | Signaalin pitäisi olla riittävän vahva, jotta se löytyisi helposti. (l)

Huom. Kun yksilöivää adjektiivia seuraa adjektiivi mahdollinen tai jokin sen merkitysvastine, esim. kuviteltavissa oleva, tämä ymmärretään merkityksen kannalta adjektiiviin liittyväksi, esim. – – joukot eivät suinkaan ole jääneet junasta ensimmäisellä mahdollisella pysäkillä Suomen itärajan tuntumaan (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Adjektiivilauseke

Adjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot