Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Post- ja prepositiot eli adpositiot > Post- ja prepositiolauseke > Adpositio mitan ja kellonajan ilmausten yhteydessä > § 707 Kellonajan ilmaukset: viittä vaille, vartin yli

§ 707 Kellonajan ilmaukset: viittä vaille, vartin yli

Sanoilla yli ja vaille ~ vailla on erityistä käyttöä kellonajan ilmauksissa. Ilmaustyypin muotomahdollisuudet ovat seuraavat:

 
Kello on viisi ~ viittä ~ vähän yli ~ vaille ~ vailla viisi ~ viiden.

Yli- ja vaille-sanoja edeltävä aikamäärää ilmaiseva lauseke on nominatiivi- tai partitiivimuotoinen: viisi ~ viittä yli/vaille. Jäljessä seuraava tunnin ilmaus on vaille-sanan tapauksessa yleensä nominatiivissa (viisi ~ viittä vaille viisi) ja yli-sanan tapauksessa nominatiivissa tai genetiivissä (viisi ~ viittä yli viisi ~ viiden). Muu kuin kellonaikaa tarkoittava sana, esim. vuorokaudenaika, on kummallakin genetiivissä: vähän yli/vaille puolenpäivän.

Yli ja vaille voivat prepositioiden tapaan saada oman määritteen, esim. reippaasti yli, vähän vaille, eivätkä ne esiinny erillään aikaa ilmaisevasta sanasta: *Yli kello on yksi. Jäljessä oleva aikailmaus saattaa olla myös verbin edellyttämässä muodossa: Herätyskello näytti vartin yli kahdeksaa (k); Hän odotti viisi vaille viiteen. Näissä tapauksissa yli- ja vaille-ilmaukset ovat kellonaikaa tarkoittavan numeraalin määritteitä. Myös muissa mitan ilmauksissa voi esiintyä kellonaikailmauksia vastaavia rakenteita, esim. Pelin hinta on muutamaa markkaa vaille kolme sataa (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot