Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Numeraalit sanaluokkana > Numeraalit, joilla on pronominin ja substantiivin piirteitä > § 775 Yksi ja nolla

§ 775 Yksi ja nolla

Sana yksi kuuluu merkitykseltään sekä numeraaleihin että indefiniittisiin kvanttoripronomineihin (» § 746, 749). Kieliopillisesti yksi käyttäytyy pronominin, ei numeraalin tapaan. Se toimii substantiivin kongruoivana etumääritteenä niin nominatiivissa kuin muissakin sijoissa (a), myös monikossa (b), eikä siihen liity partitiivi-NP:tä. Lisäksi se saa kuten nominit yleensäkin totaaliobjektina n-päätteen (c).

(a)
Hannalla on yksi vaippaikäinen lapsi. | Yhdestä lapsesta ei ole paljon vaivaa.
(b)
Minulla on vain yhdet kunnon kengät.
(c)
Taidan ottaa yhden vielä.

Sanaa nolla käytetään numeraalin tapaan lähinnä lämpöasteita, prosentteja ja hintoja ilmaistaessa (d), jonkin verran muutenkin (e), joskus leikillisesti.

(d)
Räntää tuli kuin aisaa, lämpötila oli nolla astetta, – –. (l) | 1960-luvulla tehdyn selvityksen mukaan puluissa oli salmonellan kantajia nolla prosenttia. (l)
(e)
Oli mieskansanedustajilla sitten nolla tai kymmenen lasta, heidän elämänsä näyttää olevan yhtä huoletonta. (l) | KalPan valmentaja Anatoli Bogdanov oli pettynyt nollaan maaliin. (l) | Sopeutumisen hän ilmoittaa tapahtuneen ”noin nollassa sekunnissa”. (l)

Muuten nolla on ensisijaisesti substantiivi ja saa siten totaaliobjektina n-päätteen:

(f)
Keskustan Simo Kutinlahti esitti, että valtuusto määräisi seuratalojen veroprosentiksi nollan. (l) | VPS:n maalivahti Jussi Jääskeläinen on pitänyt nollan jo kolmesti peräkkäin. (l) ’0-tilanteen’

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot