Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoro > Vuoron skemaattinen kuvaus > § 1008 Vuoron avaus, ydin ja lopetus

§ 1008 Vuoron avaus, ydin ja lopetus

Lauseen sanajärjestystä voidaan tarkastella skemaattisesti sarjana perättäisiä kenttiä (» § 1369). Vuorosta voidaan niin ikään skemaattisesti esittää elementtien järjestystä hahmottava kolmiosainen rakenne, jonka muodostavat avaus, ydinosa ja lopetus (asetelma 153). Niin avaus kuin vuoron ydinkin voivat käytännössä olla moniyksikköisiä (» § 1005). Asetelmassa on pelkistyksen vuoksi sijoitettu kenttiin vain yksinkertaisia tyyppitapauksia. Toisaalta vuoro voi olla yksiosainenkin (» § 1007), joten skeema kuvaa vuoron mahdollisia, ei pakollisia osia.

Asetelma 153: Vuoron kolmiosainen yleishahmo
Avaus Vuoron ydin Lopetus
.Joo Onks teillä ihan täyttä vai miten se on.
eli siis (.) onko se muutama olutpullo silloin vai,
Ne rupes ihan niinku et ooks sä todel tulos vanhaks hehehehe.

Mihinkään skeeman osista ei sijoitu vain yhdentyyppisiä kieliopillisia yksikköjä tai kategorioita. Osilla on kuitenkin keskenään erilaisia tehtäviä, joita niihin sijoittuva kieliaines heijastaa. Vuoron avaus on epäitsenäinen ja edellyttää jatkoksi vuoron ydinosaa. Avaukseen kertyy indeksaalista ainesta kuten dialogipartikkeleita, jotka osoittavat miten puhuja on ymmärtänyt edellä esiintyneen puheen, samoin kuin lausumapartikkeleita ja konnektiivejä, esim. eli, mut, ku, joiden tehtävänä on osoittaa, miten vuoro nivoutuu keskustelun osaksi tai mitä vuorossa on odotettavissa. Avaus voi sisältää myös muuta kommentoivaa ja orientoivaa ainesta, myös puhutteluja ja syntaktisia etiäisiä (tarkemmin » § 1009, 1026). Kuten asetelmasta 153 näkee, avauskenttään ovat miellettävissä kuuluviksi myös mm. referaattien johtoilmaukset.

Lopetus puolestaan on se kohta vuorossa, johon sijoittuu erityyppisiä vastaanottajaan vetoavia elementtejä sekä puhujan asenteita ja affekteja osoittavia aineksia. Syntaktisesti useat lopetuskohtaan sijoittuvat ilmaukset ovat jälkilisäyksiä (» § 1039, 1055).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot