Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoro > Vuoron skemaattinen kuvaus > § 1009 Vuoron jäsennys kentiksi

§ 1009 Vuoron jäsennys kentiksi

Asetelmassa 154 on vuoron kehyksiin sijoitettu yksinäislauseen tarkempi kenttäkuvaus. Avaus ja lopetus voivat olla prosodisesti integroituneita lauseeseen, mutta niiden syntaktinen suhde lauseeseen on löyhä. Syntaktisestikin integroituneita aloituksia ovat etiäiset eli alkuun lohkeavat lausekkeet kuten Noi lapset (ni tuleeks ne) (» § 1018), lopetuksia erilaiset jälkilisäykset kuten partikkelit ja liitekysymykset, esim. vai mitä (» § 1037). Varsinkin lausuma- ja dialogipartikkelit (joo, niin) samoin kuin lopetuksessa esiintyvät huomionkohdistimet (hei, kuule) liittyvät selvemmin koko vuoron kuin sen sisällä olevan lauseen osaksi.

Asetelma 154: Vuoron sisäinen järjestys kenttinä
1 Avaus 2 Alkukenttä: Loppukenttä Lopetus
      esikenttä + teema    
.mt Tota< (.) onks toi Sini kertonu  
  Ai   siitä sinä suutuit.  
.hh Joo no (.)   tuo on tärkeä pointti  
  Perkele   kyllä se on yks torvi se Sundberi siellä.
  Noi lapset ni tuleeks ne   kaikki
  No     tääl on Rantalan Tarja hei
  Ja     bussillaki pääsee vai mitä.
  Tutkija K   miksi tuo feminismi ei oikein uppoa
suomalaisiin naisiin
 
  Kuule tota   liikeniskö teiltä yhtä mankkaa
vähäks aikaa
 

Avaus- ja lopetusosiin liittyy vuorovaikutuksen kannalta potentiaalisesti merkityksellistä ei-kielellistä ainesta. Asetelmassa 154 asemaan 1 on sijoitettu avauksen kielellistä ainesta kehystäviä elementtejä. Tällaisia ovat mm. maiskautus, sisäänhengitys, empimisäänne tai tauko, jotka voivat olla keskustelun kulun kannalta relevantteja. Asemaan 2, siis kielellisen avauselementin jälkeen ja ennen varsinaisia lauseen jäseniä, voi myös tulla tauko taikka jokin partikkeli, mm. tyypillisesti jäsentävässä tehtävässä käytetty ni (» § 811).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot