Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Nominien taivutusparadigmat > Pronominien taivutus > Jo-, ku- ja mi-alkuiset pronominit > § 102 Interrogatiivi- ja relatiivipronominien taivutus

§ 102 Interrogatiivi- ja relatiivipronominien taivutus

Interrogatiivi- (» § 734) ja relatiivipronominien (» § 735736) vartalot ovat ku- ~ ke-, mi- ja jo- (» asetelma 51). Interrogatiivi- ja relatiivipronominit eivät taivu vajaakäyttöisissä sijoissa. Sana kumpi taipuu komparatiivin tavoin.

Asetelma 51: Relatiivi- ja interrogatiivipronominien taivutusmuodot yleiskielessä
  joka   kuka   mikä  
NOM joka jo-t-ka kuka (ken) ke-t-kä mi mi-t-
GEN jo-n-ka joi-den kene-n kei-den mi-n- mi-n-
AKK     kene-t      
PAR jo-ta joi-ta ke-tä kei-tä mi-tä mi-tä
ESS jo-na joi-na kene-nä kei-nä mi-nä mi-nä
TRA jo-ksi joi-ksi kene-ksi kei-ksi mi-ksi mi-ksi
INE jo-ssa joi-ssa kene-ssä kei-ssä mi-ssä mi-ssä
ELA jo-sta joi-sta kene-stä kei-stä mi-stä mi-stä
ILL jo-hon joi-hin ke-hen
~ kene-en
kei-hin mi-hin mi-hin
ADE jo-lla joi-lla kene-llä kei-llä mi-llä mi-llä
ABL jo-lta joi-lta kene-ltä kei-ltä mi-ltä mi-ltä
ALL jo-lle jo-ille kene-lle kei-lle mi-lle mi-lle

Mikä-pronominin taivutuksessa yksikkö- ja monikkomuodot lankeavat yhteen; vain nominatiivissa on erilliset muodot: mikä, mitkä.

 
Mitä kirjaa ~ kirjoja luet? | Missä maassa ~ maissa haluaisit käydä?

Kuka-pronominin vartalot ku- ja ke- ovat täydennysjakaumassa: ku- esiintyy yksikön nominatiivissa, ke- muissa muodoissa. Kuka-pronominilla on akkusatiivimuoto kenet. Vartalo kene- esiintyy yleiskielessä muissa yksikön taivutusmuodoissa paitsi partitiivissa (illatiivissa vaihtelu kene-en ~ ke-hen on mahdollinen). Puhutussa kielessä paikallissijaiset muodot ovat usein lyhyemmässä, monikon tapaan kaksitavuisessa asussa: ke-llä, ke-ltä, ke-lle, ke-stä, ke-hen; ke-nä (ei tosin *ke-ssä, *ke-ksi). Muoto ketä voi puhutussa kielessä olla myös monikon partitiivimuoto: – – ketä kaekkija niit ol työmiehijä (Juva, SMS). Alueittain ketä voi vastata myös nominatiivia niin relatiivi- kuin interrogatiivipronomininakin: Se ketä ei tästä pidä ei ymmärrä hyvästä elokuvasta yhtään mitään (E); Aku meni katsomaan ketä [’kuka’] piti ääntä (E).

Relatiivi- ja interrogatiivipronominien lopussa on liitemäinen kA-aines nominatiivimuodoissa joka, jotka, kuka, ket, mi, mit sekä genetiiveissä jonka, min. Näissä monikon nominatiivin -t ja genetiivin -n ovat siis sanan keskellä. kA-aines on mahdollinen myös genetiivimuodoissa kenen(kä), joiden(ka), ja etenkin puhutussa kielessä se liittyy useiden muidenkin sijapäätteiden perään (a), ei kuitenkaan A-loppuisten (b) (» § 138).

(a)
johonka, mihinkä, kehenkä; kenellekä; miksikä; kumpika
(b)
*jotaka, *ketäkä, *milläkä, ?kenestäkä

Huom. Nominatiivimuoto ken on vanhahtava, ja sitä käytetään kiteymissä interrogatiivisena tai itsenäisen relatiivilauseen pronominina: X:ää ken pelkäisi; Ken on maassa kaikkein kaunein; Uskoo ken tahtoo. Vanhahtavia ovat myös muodot kutka ’ketkä’ ja kussa ’missä’.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot