Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Lauseke lausumana ja vuorona > Tarkistus- ja jatkokysymys > § 1024 Kysymykseksi tulkittavia lausekkeita

§ 1024 Kysymykseksi tulkittavia lausekkeita

Kun lauseke esiintyy vierusparin etujäsenenä keskellä keskustelua eikä kyseessä ole direktiivi, vuoro on merkitykseltään sidoksissa edeltävään kontekstiin. Se ei kuitenkaan ole yhtä lailla edellisen vuoron syntaktisesti ennakoima kuin jälkijäsenet.

Lauseketta käytetään tarkistuskysymyksenä, jolla puhuja toistaa jonkin osan keskustelukumppanin edellä esittämästä vuorosta varmistuakseen siitä, että on kuullut tai ymmärtänyt oikein (a) (myös » § 1683). Tarkistuskysymys ei ole välttämättä samassa sijamuodossa kuin lauseke, joka kysymyksessä toistetaan (b).

(a)
S: Ja sit siin on ovessa semmonen et ku painaa siit ni sit siin on niinku automaattisummeri.
V: Automaattisummeri.
S: Joo. (p)
(b)
S: No minkähintasta ja minkälaisia määriä te ootte muut ottan
V: No itsekukin ottaa mitä ottaa
S: Nii mitä tarvitsee ni,
V: Mi↑nä otan sellasen ison se on kakstoista kiloo semmoseen isoon ämpäriin yleensä menee.
S: Ihan tämmönen normaalikokonen ämpäri. Joo nii [just
V:   [Nii ei mi↑kään pieni
  vaan tavallinen semmonen niinku siivousämpäri. (p)

Jatkokysymys voi sisältää pelkän lausekkeen tai sellaisen, jonka aloittaa partikkeli entä tai mites (» § 1029, 1033). Jatkokysymys on varsinkin kysymyslistoissa myös ilman partikkelia (c).

(c)
L: ↑Onko turvotuksia,
P: Ei o.
L: rintakipuja,
P: ↑ei o. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot